Kokoelmat

Kotiseutuneuvos Onni E. Koponen aloitti vanhojen esineiden keräämisen 1930-luvulla ollessaan opettajana Sokojärven koululla. Koululaisille tarkoitettu havaintokokoelma siirtyi Lieksan kauppalan haltuun Koposen muuttaessa Valtimolle opettajaksi. Vuonna 1955 museotoimintaan tuli mukaan Pielisjärven kunta, Pielisen kotiseutumuseo perustettiin ja Onni E. Koposesta tuli museohoitaja. Nykyisellään museon kokoelmassa on noin 100 000 esinettä. Näistä suurin osa on talonpoikaisesineitä 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Joukossa on myös uittoon ja metsätöihin liittyvää esineistöä.

Pielisen museon tehtävä on kerätä, tallentaa, säilyttää, tulkita ja esitellä Lieksan alueen kulttuuriperintöä, rakennusperintöä, perinteistä metsätyötä ennen 1950-lukua sekä talvi- ja uittotöitä. Pielisen museon kohteisiin kuuluu myös kuvataiteilija Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri. Pielisen museo säilyttää ja vaalii Paaterissa säilytettävää kokonaisuutta, johon kuuluvat taitelijakoti, muut rakennukset, esineet ja taideteokset. Pielisen museo on Lieksan kaupunginmuseo, minkä vuoksi se kerää entisen Pielisjärven ja Lieksan kulttuuriperintöä. Metsätyö- ja rakennusperintökokoelmat ovat vahvasti sidoksissa ulkomuseoon, jonne on kerätty entisajan talonpoikaisrakennuksia sekä talvi- ja uittotöihin liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. Kokoelmia kerätään ja tallennetaan, jotta tuleville sukupolville jäisi todistusmateriaalia menneestä. Kokoelmat tarjoavat lieksalaisille identiteetin rakennuspuita.

Museon valokuva-arkistossa on noin 97 000 valokuvaa ja negatiivia. Valokuvakokoelmaan on saatu lahjoituksia mm. Lieksan Lehdestä. Ylimetsänhoitaja Ilmari Karvosen ottamat valokuvat metsätyömailta ja uitoilta tukevat Savotarannan metsätyöaiheisia näyttelyjä.

Lisäksi museolla on mm. lähes 12 000 postikorttia, vanhoja kirjoja ja lehtiä, vanhoja karttoja, lehtileikkeitä ja pienpainatteita.

Kotiseutuarkisto

Museon yhteydessä toimii kotiseutuarkisto, jossa on arkistoaineistoa noin 49,5 hyllymetriä. Arkistossa on lieksalaisten yksityishenkilöiden, paikallisten yhdistysten ja opintokerhojen arkistoja. Kotiseutuarkistossa on materiaalia säätyläisperheen keskinäisestä kirjeenvaihdosta lainajyvästöjen ja puhelinosuuskuntien toimintaan asti.

Kotiseutuarkistolla ei ole aukioloaikoja, vaan arkisto on avoinna sopimuksen mukaan puh. 040 1044 150 (museonjohtaja) tai 040 1044 152 (museoamanuenssi).