Kaavoitus
Kaavoitus
Kaavoitus
Kaavoitus
Kaavoitus
Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yleistasoista suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Varsinaisina kaavatasoina maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maankäyttöön vaikutetaan myös esimerkiksi erilaisilla seutu- ja kuntastrategioilla, kunnan maapolitiikalla ja rakennusjärjestyksellä.
Kaavoitus on alueiden käytön ja rakentamisen sääntelyä, jolla päätetään eri toimintojen sijoittumiseen kaupungin alueella. Tarkoituksena on suunnitella toimiva yhdyskunta ja hyvää elinympäristöä. Kaavoitus perustuu kaavan kannalta oleellisten yhdyskuntataloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen sekä luontoon, ympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Kaavoitus on vuorovaikutteista suunnittelutyötä, jossa osallisilla, kuten kuntalaisilla ja maanomistajilla, on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua asioiden valmisteluun.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton laatima maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana.
Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava on tyypillisesti ohjeena taajamien asemakaavojen laatimisessa tai erityisesti kylien alueella ja rannoilla mahdollistaa suoraan kaavan mukaista rakentamista.
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.
Yleiskaavan ja asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleis- ja asemakaavan sisältövaatimukset on kuvattu maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kunnan laatiman rantaosayleiskaavan lisäksi ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka voi laatia myös maanomistaja.
Lieksan kaupungin elinvoimapalveluiden maankäyttö vastaa yleis- ja asemakaavojen sekä niiden muutosten laadinnasta kunnan alueella. Maankäyttö vastaa myös yksityisten ranta-asemakaavojen hallinnollisesta käsittelystä sekä suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösten ja maisematyölupien lausuntojen valmistelusta. Lisäksi maankäyttö laati kerran vuodessa kaavoituskatsauksen kunnassa ja maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkityksiltään vähäisiä.
Lisää tietoa kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta löytyy muun muassa ympäristöhallinnon sivuilta.
Ajankohtaista maankäytöön ja kaavoitukseen liittyen
Ajankohtaista maankäytöön liittyen
Lieksan kaupungin kaavoituskatsaus 2023
Kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 7 §:n mukaan laadittava vähintään kerran vuodessa katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkityksiltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan kaavatyöt lyhyesti.
Kolin matkailualueen pysäköintiongelmiin tulossa helpotusta mahdollisesti jo tulevana kesänä
Metsähallitus on hyväksynyt Kolin pysäköintiratkaisujen yleissuunnitelmaselosteen.