Lieksan kaupunki on antanut lausunnon Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta vuosille 2024-2033, eikä kaupunki hyväksy suunnitelmaa. Suunnitelmaluonnoksessa investoinnit keskittyvät pohjoiseteläsuuntaisten yhteyksien vahvistamiseen ja investoinnit kohdentuvat Länsi- ja Keski-Suomen halki kulkeviin voimalinjoihin. Sen sijaan itäisin Suomi Kainuusta Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan jää käytännössä investointien ulkopuolelle.

-Pohjois-Karjala on käytännössä ainoa maakunta, johon ei olla osoittamassa kantaverkon vahvistamisen suunnitelmia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä on Lieksan kaupungin näkökannasta kestämätön linjaus, kritisoi luonnosta Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

Sähköverkon riittävyys on kriittinen pullonkaula Lieksan kaupungin alueella tapahtuvien teollisten investointien ja uusiutuvan energian teollisen mittakaavan hankkeiden kannalta, eikä tämän hetken kantaverkon kapasiteetti mahdollista elinkeinoelämän kehittymistä tulevaisuudessa. Lieksan kaupunki esittää lausunnossaan, että kehittämissuunnitelmaan on ehdottomasti nostettava esille vähintään 400 kV voimajohdon yhteystarve Pohjois-Karjalan läpi Pielisen itäpuolelta (Joensuu-Lieksa-Nurmes) ja kantaverkon suunnittelu sekä toteutus tulee tehdä mahdollisimman aikaisin suunnittelukauden aikana.

Kaupunginjohtaja Määttänen on huolissaan kantaverkon lisäksi myös muista alueen elinmahdollisuuksia heikentävistä sisällöistä. -Nyt näyttää vahvasti siltä, että Itä-Suomea ajetaan systemaattisesti alas huomioiden esimerkiksi alueen saavutettavuuteen liittyvät viimeaikaiset kommentoinnit. -Itä-Suomi tarvitsee edelleen rautatie- ja lentoliikenneverkkoa, samoin kuin panostusta tieverkon ylläpitämiseen. Venäjän aloittaman sodan vaikutukset näkyvät usealla toimialalla, ja valtion on edelleen tehtävä toimia, jotta alue saadaan pidettyä elinvoimaisena.

Lieksan kaupungin elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen yhtyy kaupunginjohtajan huoleen. -On käsittämätöntä, että kaikilla näillä toimilla heikennetään yritysten toimintaedellytyksiä alueella. -Yritysten näkökannasta Pohjois-Karjala ei näyttäydy potentiaalisena investointikohteena, jos perusinfra kantaverkkoineen ei mahdollista toimintaa ja sen kehittymistä. Riskinä on myös nykyisten yritysten ja jo sovittujen investointien siirtyminen maakunnasta pois.

Lieksan kaupunginjohtaja Määttänen toteaa, että kantaverkkosuunnitelman pysyminen esitetyssä muodossa merkitsisi alueen elinvoiman kuihtumisen myötä myös maamme turvallisuuden heikkenemistä. Suomen ja Venäjän välinen raja on osa Naton ulkorajaa ja alueellisesti näin merkittävässä asemassa.

-On todettu, että parasta turvallisuuspolitiikkaa on pitää Itä-Suomi asuttuna, elinvoimaisena ja kehittyvänä alueena, mutta pelkona on, että kaikilla näillä heikentävillä toimilla itärajalle jää ns. valkoinen puskurivyöhyke, joka tulee kuihtumaan täysin. -Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelma ei voi olla irrallinen Suomen turvallisuusjärjestelmän kehittämisestä eikä maan hallituksen linjauksista, vaan sen tulee tukea tehtyjä linjauksia konkreettisesti kehittämällä myös itäisen Suomen kantaverkkoa, mahdollistaen vihreät investoinnit alueelle.

Määttänen ja Saastamoinen peräänkuuluttavat laajaa maakunnallista vaikuttamista suoraan ministereihin ja kansanedustajiin tilanteen korjaamiseksi. -Edunvalvontaa täytyy tehdä nyt erittäin laajalla, yhtenäisellä rintamalla ottaen mukaan myös alueen yritykset. -Olemme pahimmassa tilanteessa vuosiin, mutta yhdessä tästä on mahdollista myös selvitä, jos tavoitteet ovat yhtenäiset.

Lisätietoja:

Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja

p. 040 1044 001 / jarkko.maattanen@lieksa.fi

Susanna Saastamoinen, elinvoimajohtaja

p. 040 1044 009 / susanna.saastamoinen@lieksa.fi