Pielisen vedenpinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lokakuun lopun ajankohtana. Muidenkin Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena.

Pielisen ja Pohjois-Karjalan muiden luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat syksyn runsaiden sateiden takia ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Pielisen vedenkorkeus on yli 110-vuotisen havaintohistorian korkeimmalla lokakuun loppupuolen tasollaan ja noin metrin ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Pielisen vedenkorkeus on ollut nykyistä korkeammalla viimeksi kesällä 2004 sekä lähellä nykyistä tasoa viimeksi kesällä 2012 ja keväällä 2015 .

Viinijärven ja Kermajärven vedenpinnat ovat noin 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Saimaan vedenpinnan ennustetaan nousevan tammikuuhun mennessä noin 30–40 cm. Pielisen, Kermajärven ja Viinijärven vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän vähitellen laskuun. Ennusteisiin vaikuttavat ennen kaikkea seuraavien parin kuukauden sademäärät ja lämpötilat.

Erityisesti Pielisellä korkea vedenpinta yhdessä kovan tuulen kanssa on aiheuttanut vaurioita mm. laitureille ja veneille. Vedenpinnan jäätyessä korkealle kasvaa laiturivahinkojen riski paksuuntuvien jäiden painaessa laitureita myöhemmin talvella.

Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena. Laitureita voi työturvallisuus huomioiden tarvittaessa irrottaa jääkannesta sitten, kun vesi on laskenut riittävästi. Pielisen lahdet ovat paikoin jo saaneet heikon jääpeitteen.

Vaikka Pielisen juoksutus teknisesti tapahtuu Kaltimon voimalaitoksen kautta, ei Pielistä ei säännöstellä. Juoksutus on toteutettava niin, että kullakin vedenkorkeudella juoksutetaan ko. vedenkorkeutta vastaava vesimäärä (nk. luonnonmukainen juoksutus). Vedenkorkeus-virtaama-taulukko on määritelty Kaltimon voimalaitoksen vesitalousluvassa vuodelta 1979. Kaltimon voimalaitoksen omistaa UPM Energy Oy ja luvan noudattamista valvoo Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Pielistä ei ole mahdollista juoksuttaa luonnonmukaisesta poikkeavalla tavalla muutoin kuin ns. poikkeuksellisessa vesitilanteessa. Poikkeuksellisessa, suurta vahinkoa aiheuttavassa vesitilanteessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus voi hakea aluehallintovirastolta lupaa poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta. Toteutunut vedenkorkeus tai tämänhetkiset vedenkorkeusennusteet eivät anna mahdollisuutta hakea poikkeamislupaa Pielisen juoksutuksiin. Pielisen tämänhetkisen tulvan tilastollinen toistuvuus on noin 8–9 vuotta, joten vielä ei ole kyse vuositasolla erityisen poikkeuksellisesta tilanteesta.

Alkuperäinen tiedote STT Info -palvelussa

Yhteyshenkilöt:

Teppo Linjama
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 199
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi