Ulkomuseo
Ulkomuseo
Ulkomuseo
Ulkomuseo
Ulkomuseo
Suomen toiseksi suurimman ulkomuseon rakentaminen aloitettiin vuonna 1963 Virsuvaaran tuvan pystyttämisellä. Ulkomuseota oli suunniteltu jo kymmenkunta vuotta ja paikkaa oli etsitty silloisen Lieksan kauppalan keskustan lähialueelta. Kotiseutuneuvos Onni E. Koponen ja ylimetsänhoitaja Ilmari Karvonen olivat keskeisiä henkilöitä museon suunnittelussa ja rakentamisessa. Ulkomuseota varten vuokrattiin Pielisjärven seurakunnalta maata Lieksanjoen ja Sokojoen yhtymäkohdasta pappilan vierestä. Alueelle alettiin siirtää rakennuksia eri puolilta Lieksaa ja Pielisjärveä. Ulkomuseon kiihkein rakennuskausi oli 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Nykyisin ulkomuseoalueella on yli 70 rakennusta ja rakennelmaa.
Ulkomuseon rakennukset
Ulkomuseoalueella on kolme eri vuosisadoilta olevaa pihapiiriä. Ulkomuseon vanhin rakennus, Lukan pirtti, on vuodelta 1765. Vanhimman pihapiirin tupa on sisustettu 1600-lukua edustavaksi. Pielispihan rakennukset ovat 1700–1800-luvulta. Nuorin pihapiiri, Lieksavoisen mökki, on 1910–1920-luvulta. Talonpoikaiseen elämänmuotoon kuuluvat myös museon tuulimylly ja kaksi vesimyllyä sekä maatalouteen ja kalastukseen liittyvät rakennukset kuten kunnan jyvämakasiini, kuivaamot sekä verkko- ja nuottakota.
Laaja metsätyö-osasto
"Savotarantaan" on pystytetty neljä kämppää. Kolme vanhinta on tehty hirsistä kirveellä veistämällä ja nuorin parruista. Lisäksi metsätyöosastossa on savotan sauna, talli ja ampari eli hartsuaitta. Savottalaisten asumistapaa 1800-luvulla edustaa metsäsauna. Uittotöihin liittyvät uittomaja, laavut, hartsuva, Pielisen ponttuu, soho ja elokuvan teossa käytetty tukkilautta. Metsätyöosastossa on esillä metsätöihin ja uittoon liittyvää välineistöä ja työkaluja koneellistumista edeltävältä ajalta. Ylimetsänhoitaja Ilmari Karvonen vastasi "Savotarannan" suunnittelusta.