Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille karhukannan hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelmassa todetaan, että itäinen kannanhoitoalue erottuu karhujen aiheuttamien sosiaalisten ja sosioekonomisten vaikutusten suhteen muista kannanhoitoalueista keskisen kannanhoitoalueen ohella. Itäisellä alueella tehtiin vuosien 2020–2024 aikana eniten pihahavaintoja suhteessa alueen pinta-alaan. Vuonna 2024 Pohjois-Karjalan pihahavaintojen määrä oli 25 prosenttia kaikista Suomen pihahavainnoista.

Ilomantsin, Juuan, Kiteen, Kontiolahden, Kuhmon, Lieksan, Nurmeksen ja Tohmajärven kuntien mielestä alueen karhukysymys on otettava vakavasti valtakunnallisesti. Karhujen pihakäynnit ovat alueella jo päivittäisiä ja määrien kasvu voidaan todeta myös ministeriön tilastoista. Vuoden 2021 jälkeen Pohjois- Karjalassa on ammuttu karhuja selvästi karhukannan kasvua vähemmän. Jos muutosta kannanhoidollisen metsästyksen asemaan ei tule, karhukanta tihenee edelleen ja myös ministeriön arvion mukaan kasvaa riski vahingoille. Karhujen aiheuttaman uhka- ja vaaratilanteiden takia Itäisen Suomen kunnat joutuvat järjestämään lisääntyvästi petokyytejä koululaisille. Petokyydit aiheuttavat kunnille kustannuksia, joiden korvaamiseen on valtion varauduttava, mikäli karhukantaa ei saada kannanhoidollisella metsästyksellä rajoitettua.

Tänä keväänä Nurmeksessa karhu tuli kahta ihmistä kohden ja Kontiolahdella karhu poikkesi pihoissa toistuvasti. Kunnat ovat syystä huolissaan siitä, milloin seuraava, mahdollisesti vakavampi onnettomuus sattuu. Karhu on Suomen tärkeä kansalliseläin, jolla on paikkansa Suomen metsissä. Suojelullisesta näkökulmasta kannan kokoa on seurattava, mutta kannanhoito on myös keskeinen osa kestävää petopolitiikkaa.

Hoitosuunnitelmassa suositellaan, että Kannanhoidollinen metsästys on tarpeellinen toimenpide etenkin itäisellä kannanhoitoalueella. Kunnat yhdessä haluavat lähettää tätä tulkintaa tukevan hyvin painavan viestin maa- ja metsätalousministeriöön sekä koko valtioneuvostolle paikalliselta tasolta.

Allekirjoittajat

Ilomantsin kunta, Marjut Ahokas

Juuan kunta, kunnanjohtaja Henri Tanskanen

Kiteen kaupunki, kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen

Kontiolahden kunta, kunnanjohtaja Jari Tuononen

Kuhmon kaupunki, kaupunginjohtaja Juhana Juntunen

Lieksan kaupunki, kaupunginjohtaja Pirre Seppänen

Nurmeksen kaupunki, kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen

Tohmajärven kunta, kunnanjohtaja Mikko Löppönen