Mitä kuuluu, Lieksa?

Навигационная цепочка

Mitä kuuluu, Lieksa? - kaupungin blogi

Ajatuksia ajankohtaisista asioista Lieksassa.

Blogi sosiaalisen median jako

Koli – suuri mahdollisuus ja samalla myös haaste

Koli – suuri mahdollisuus ja samalla myös haaste

12.5.2021 - Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja

 

Kolin merkitys Lieksalle on ja tulee olemaan hyvin tärkeä. Koli on kansallismaisemamme ja suomalaisen sielunmaiseman ydin. Kuvataiteilijat ovat maalanneet näkymiä kansallismaisemastamme, ja musiikissa Kolin vaarojen inspiraatio kuuluu säveltäjien teoksissa. Koli on myös merkittävä urheilukeskus. Laskettelu sekä hiihtotapahtumat, kuten Maisemahiihto ja Ahmanhiihto ovat kansallisesti tunnettuja. Retkeilyväkeä houkuttelevat kesäisin järjestettävät Kolin retkiviikot ja syksyisin Vaarojen Maraton haastaa kovimmatkin juoksijat.

Koli on tunnettu ja matkailijavirrat alueelle ovat kasvaneet vuosi vuodelta jo pidemmän aikaa. Toisaalta alueen kehittäminen on ollut haasteellista - Koliin kohdistuu monenlaisia intressejä, joita kaikkia ei ole pystytty yhteensovittamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Eri osapuolten väliset tavoitteet ovat ristiriitaisia ja monelta osin jopa päinvastaisia toisiinsa nähden. Osa ihmisistä haluaa Kolin ja sen lähialueen säilyvän nykyisellään tai ihmisen toiminnan jälkien jopa vähenevän alueella. Toiset haluavat rakentaa aluetta hyvinkin intensiivisesti jopa osin jopa kansallispuiston sisällä. Tavoitteiden taustalla ovat niin ideologiset ja erilaisiin arvomaailmoihin liittyvät asiat kuin talouteen ja toimeentuloon liittyvät tavoitteet. Monesti keskustelua ohjaavat hyvin paljon mielikuvat ja tunteet, eivät niinkään tosiasiat. Tämä tekee erilaisten intressien ja tavoitteiden yhteensovittamisen poikkeuksellisen vaativaksi tehtäväksi.

 

Johdonmukaista kehittämistä - Kolin iso kuva 2050

Lieksan kaupungille Koli on merkittävä elinvoiman kehittämisen kärkikohde. Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan yhteisessä kehittämissuunnitelmassa, Kolin iso kuva 2050, tavoitteina on luontoarvoihin, maisemaan ja Kolin ainutlaatuiseen brändiin pohjautuva kasvu ja matkailun kansainvälistäminen. Vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on kymmenkertaistaa matkailun vuodepaikkojen määrä ja matkailuvolyymi, luoda 2 000 työpaikkaa sekä kolminkertaistaa alueen pysyvä ja osa-aikainen asuminen.

Tavoitteet saattavat kuulostaa nykytilanteeseen peilattuna yliampuvilta ja jopa mahdottomilta. On kuitenkin hyvä muistaa, että aikajänne tavoitteelle on pitkä ja kohdealue laaja. Suomessa on esimerkkejä siitä, miten Koliin verrattavissa olevista alueista on kehittynyt merkittäviä, ja asetetun tavoitteen kokoisia matkailukohteita 30 vuodessa. Tätä taustaa vasten on täysin mahdollista, että pitkäjänteisellä työllä Kolia lähialueineen pystytään kehittämään merkittävästi, ja tavoitteet ovat saavutettavissa.

Matkailun trendit suosivat luontokohteiden kehittämistä. Tästä saimme viime kesänä esimakua, kun Koli lähialueineen täyttyi matkailijoista, nousten maamme luontomatkailun tilastojen kärkeen. Suosion kääntöpuolena kehittämisen tarve tuli esille siinä, ettei matkailijoille pystytty tuottamaan kaikkia heidän tarvitsemiaan palveluja ja alue ruuhkautui. Liikenneturvallisuus vaarantui useaan otteeseen Ylä-Kolintiellä. Tosiasiallisesti matkailun luoman paineen takia alueella olisi jo nyt tarvetta hotellirakentamiselle ja liikenneinfrastruktuurin sekä joukkoliikenteen saavutettavuuden parantamiselle.

Kolilla on siis kestävä brändi ja Koli kiinnostaa matkailukohteena. Haasteena on kehittää aluetta niin, että palvelujen tuottaminen ympäristö huomioiden mahdollistaa alueen yritystoiminnan kasvun. Kun matkailun liiketaloudellinen kehittäminen yhteensovitetaan kestäviin ympäristö- ja luontoarvoihin, saadaan aikaiseksi ainutlaatuinen ja kansainvälisesti merkittävä matkailukohde. Tämä mahdollistaa myös muiden palvelujen tuottamisen ja esimerkiksi pienimuotoista erikoistunutta teollista toimintaa. Yritystoiminnan kehittyminen puolestaan mahdollistaa alueen julkisten palvelujen ylläpitämisen ja parantamisen. Julkisten palveluiden kehittyminen ja yksityisen liiketoiminnan lisääntyminen luovat painetta ja edellytykset yksityisille asumispalveluinvestoinneille. Uudet työpaikat myös lisäävät omakotitalorakentamista, mihin on syytä valmistautua etukäteen maankäytön suunnittelussa.

 

Kehittämistä vaiheittain ja monin tavoin

Kokonaisuuden kehittämiseen liittyvä kakku on liian suuri kerralla nieltäväksi, joten se on pureskeltava pienempinä palasina. Päämäärä ja kokonaisuus on silti pidettävä mielessä. Meneillään on Koli-Ahmovaara -alueen osayleiskaavaprosessi, jolla viitoitetaan suunta alueen maankäytön suunnittelulle. Lisäksi valmistelussa on muita kaavoja, joilla pyritään edistämään kehittämistä sekä rakennusinvestointien ja toimintojen lisääntymistä. Lieksan Kehitys Oy LieKen hallinnoima Invest in Lieksa -hanke työskentelee jatkuvasti edistääkseen alueelle tulevia uusia investointeja. On varsin todennäköistä, että lähiaikoina tehdään ensimmäiset merkittävät investointipäätökset matkailun kehittämiseksi alueella.

Metsähallitus on rakentamassa ympäristöministeriön rahoituksella ratkaisua Kolin kansallispuiston pysäköintiongelmaan, joka on kiireisin ratkaistava asia matkailun näkökulmasta. Lieksan kaupunki tarjoaa omistamaansa maa-aluetta tarvittaviin pysäköintijärjestelyihin. Ylä-Kolintien turvallisuuden kannalta pysäköintiongelma on pystyttävä ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.

Tulevaisuudessa Koli-Ahmovaaran alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä on parannettava merkittävästi.  Joukkoliikenteen matkaketjuja on kehitettävä esimerkiksi siten, että Kolille voidaan päästä Pielisen yli juna-laiva yhdistelmämatkoilla tai Joensuusta Kolille juna-linja-auto tai lentokone-linja-auto yhdistelmille. Unohtaa ei sovi myöskään Kuopion Rissalan lentokentän ja Kajaanin lentokentän tuomia mahdollisuuksia – ne molemmat sijaitsevat alla 200 kilometrin päässä Kolilta.

 

Onnistua voidaan vain yhteensovittamalla ja yhteistyöllä

Lieksa ja Juuka tekevät Kolin alueella kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Tavoitteeseen pääsemiseksi yhteistyöhön tarvitaan mukaan yrityksiä, jotka sijoittavat resurssejaan alueen kehittämiseen, Metsähallitusta kansallispuiston osalta sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliittoa ja Ely-keskusta viranomaisina. Merkittävässä roolissa ovat myös maakuntamme kansanedustajat, jotta eduistamme pidetään kiinni myös valtion tasolla. Ensisijaisen tärkeää on, että alueella asuvat ihmiset sitoutuvat kehittämiseen.

Osana alueen matkailuun liittyvää kehittämistä Kolilla tehdään reittitoimituksia, joilla halutaan turvata liikunta- ja ulkoilureittien pysyvyys, mikä on matkailuelinkeinotoiminnan kannalta erittäin tärkeää. Reittitoimituksissa pyritään löytämään alueen asukkaiden kanssa ratkaisut, joiden pohjalta reitit voidaan toteuttaa yhteisymmärryksessä. Aina kaikkien osapuolten tavoitteita ei täydellisesti pystytä mitenkään toteuttamaan. Tällöin keskusteluissa olisi pyrittävä löytämään kompromisseja, joiden pohjalta kuitenkin voidaan yhteisesti edetä.

Koli lähialueineen on merkittävä mahdollisuus sekä Lieksalle että Juualle. Kasvu on tehtävä kestävästi yhteensovittamalla erilaisia tavoitteita. Työ edellyttää päämäärätietoisuutta ja systemaattista asioiden edistämistä, mutta ennen kaikkea keskustelu- ja yhteistyökykyä eri osapuolten välillä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että niin sanottua luottamuspääomaa on merkittävästi rakennettava edelleen toimijoiden välille. Siihen ei ole muuta tietä kuin asioista keskustelu, asioista sopiminen ja sovituista asioista kiinni pitäminen. Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen sekä alueella elävien ihmisten toimeentulon varmistamiseksi että ympäristön ja kansallismaiseman säilyttämiseksi edellyttää kykyä asioista sopimiseen. Tulevaisuuden rakentamisessa emme onnistu keskinäisellä kissanhännänvedolla ja riitelyllä, mutta yhteistyöllä ja samaan suuntaan kulkemisella kyllä.

 

"Ihmisiä Paha-Koliln kallioisella rinteellä katsomassa metsäistä vaaramaisemaa." Kuva: Jarkko Kuiri

 

Tähtikuvio

Kaupunginjohtajan katsaus kuluvaan valtuustokauteen

Kaupunginjohtajan katsaus kuluvaan valtuustokauteen

15.4.2021

Kevään edetessä kuluva valtuustokausi lähenee loppuaan ja Suomessa valitaan kuntapäättäjät seuraavan neljän vuoden ajaksi kesäkuun 13. päivä.

Kuluvaa valtuustokautta Lieksassa voisi kuvailla historiallisesti merkittävänä kehittämisen ajanjaksona. Tulevaisuutta on rakennettu monella rintamalla. Päätöksentekoa on leimannut merkittävältä osin suuri yksimielisyys tehtävistä päätöksistä ja tavoitteista, joiden toteutumiseksi tehdään työtä. Valtuustokauden alkupuolella virinnyt usko Lieksan kaupungin tulevaisuuteen oli merkille pantavaa. Valitettavasti viime vuonna ilmennyt koronapandemia on aiheuttanut monia haasteita paitsi toimintojen järjestämisille, mutta myös keskustelun ja vuorovaikutuksen toteuttamiselle. Yhteisen ymmärryksen ja tahtotilan aikaan saamisen edellytyksenä on jatkuva keskustelu ja ajatusten vaihto, jonka edistämiseen on pyrittävä tulevaisuudessa löytämään uusia tapoja.

Nykyinen Lieksan kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuonna 2017 ja tilanne oli toimintansa aloittavalle valtuustolle sekä toimielimille erityinen. Edellisen valtuustokauden aikana oli saatu usean vuoden ajan jatkunut alijäämien kertyminen ja veroprosenttien korottaminen pysäytettyä. Kustannuksia oli karsittu vuonna 2014 kaupungin työntekijöiden lomautuksilla ja seuraavina vuosina päätetyillä talouden voimakkailla sopeuttamistoimilla.

Vuonna 2015 muut kunnat hylkäsivät Pielisen Karjalan alueelle neuvotellun kuntaliitoksen toisin kuin Lieksa. Elinkeinoelämän merkittäviä investointeja ei alueelle juurikaan ollut tiedossa. Lieksan kaupungin oli lähdettävä hakemaan uutta itsenäistä polkua kohti tulevaa. Sille suuntaa viitoitti Lieksan kaupunginvaltuuston vuonna 2016 hyväksymä uusi kaupungin strategia ja siihen liittyvä organisaatiouudistus. Tällä valtuustokaudella toimineet toimielimet ja kaupungin työntekijät ovat olleet useiden strategiaan pohjautuvien merkittävien uudistusten ja uuden rakentamisen toteuttajina.

 

Hyvinvointiin ja elinvoimaan on panostettu voimakkaasti

Henkilökohtaisesti olen iloinnut monista merkittävistä onnistumisista. Vuosikymmeniä odotetun Hyvinvointikeskus Liehun rakentaminen yhteistyössä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa ja sen käyttöön ottaminen vuonna 2018 oli itselleni erityisen ilon aihe ja iso virstanpylväs liikuntatoimelle. Varmaankin ihan perustellusti aiemman historian perusteella moni lieksalainen ajatteli, ettei sitä sisäliikuntapaikkaa rakenneta nytkään, kun ei se ole onnistunut aiempinakaan vuosikymmeninä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa löysimme kuitenkin mallin, jolla saimme Liehun toteutettua - tästä päätöksestä ja toteutuksesta voimme mielestäni olla aidosti iloisia ja ylpeitä. Kaiken kaikkiaan urheilupuistoon on rakentunut monipuolisen liikkumisen alue: Liehun, uimahallin, jäähallin, yleisurheilukentän, tenniskenttien ja frisbeegolfradan muodostamassa kokonaisuudessa on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia liikkua yhdessä ja erikseen.

Toinen erittäin merkittävä virstanpylväs oli Brahean-kampuksen rakentaminen yläkoululaisten, lukiolaisten ja Riverian opiskelijoiden käyttöön. Kampuksen tiloja tullaan hyödyntämään myös kansalaisopiston opetuksessa sekä erilaisten kokoontumisten ja yleisötilaisuuksien toteuttamisessa.

Brahea-kampus otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta, ja se on saanut erittäin myönteisen vastaanoton sekä positiivista huomiota niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kampuksen rakentamista voi sanoa suorastaan historialliseksi – edellisen kerran kaupunki on rakentanut koulun Lieksaan 1960-luvulla. Palautteet niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin ovat olleet hyvin myönteisiä ja kehuvia. Tämä kertoo siitä, että tilojen käyttäjien toiveet onnistuttiin ottamaan hyvin huomioon suunnitteluprosessissa. Rakentamispäätöksen ja Riverian kanssa tehdyn yhteisen toteutuksen jälkeen toisen asteen koulutuksen tulevaisuudennäkymät Lieksassa ovat huomattavasti valoisammat ja selkeämmät kuin vielä muutamia vuosia sitten.

Valtuustokauden aikana monet kaupunkilaisten ja valtuutettujen tekemät hyvinvointia ja osallisuutta tukevat aloitteet ovat toteutuneet, kuten esimerkiksi vuonna 2017 tehty koirapuisto, joka sijoittui satamaan kaupunkilaisten toiveen mukaisesti. Vuonna 2018 aloitteiden perusteella rakentuivat kaupunkilaisten ulkoliikuntapaikoiksi junioripuisto sataman alueelle ja senioripuisto niin sanottuun vapauden puistoon. Myös uimahallin aukioloa Vaskiviikon aikana tullaan kokeilemaan valtuustoaloitteen ansiosta.

 

Elinkeinoelämään panostaminen

Hyvinvointia edistävien palveluiden lisäksi kaupunki on valtuustokauden aikana edistänyt eri tavoin elinkeinoelämän kehitystä. Joskus kuulen ihmettelyä siitä, että miksi näin tehdään. Syy on lopulta varsin yksinkertainen. Tavoitteena on yritysten kasvun ja kehittymisen avulla saada kaupunkiimme uusia työpaikkoja, asukkaita ja sitä kautta lisää verotuloja ja valtionosuuksia. Näitä varoja me tarvitsemme kaupunkilaisten palvelujen rahoittamiseen ja ylläpitämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Toisaalta työllistyminen ja työelämään osallistuminen ovat tutkimustenkin perusteella erinomaisia välineitä syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen ja terveyden edistämiseen. Elinkeinoelämän kehittyminen sekä vilkas liikenne niin tavara- kuin matkustajaliikenteessä auttaa meitä myös perustelemaan tie- ja rautatieinvestointeja kaupunkiimme.

Elinkeinoelämän tavoitteiden saavuttamisessa kulunut valtuustokausi on ollut haasteellinen. Ajanjaksolle on osunut useiden merkittävien yritysten konkurssit tai toiminnan lopettaminen. Olemme kohdanneet Joptek Composites Oy:n ja Kappi Oy:n konkurssit sekä Amcor Flexibles Finland Oy:n tuotantoyksikön sulkemisen. Näistä kaikista olemme kuitenkin selvinneet erittäin hyvin. Tilalle on saatu uusia toimijoita ja ihmisille uusia työpaikkoja. Aktiivisten yrittäjien lisäksi väitän tähän olleen vaikutusta uudistetun kaupunkikonsernin toimijoilla. Lieksan kaupungin elinvoiman palvelualue, kehitysyhtiömme Lieksan Kehitys Oy Lieke ja Lieksan Kiinteistöt Oy ovat tehneet arvokasta työtä, jotta haasteellisista tilanteista on selvitty ja uutta liiketoimintaa lakkautuneiden tilalle on saatu.

Elinkeinoelämän kehityksessä erityisen merkittävältä onnistumiselta tällä hetkellä vaikuttaa Kevätniemen alueen kehitys. Bioterminaalin valmistuminen ja käyttöön ottaminen, Green Fuel Nordic Oy:n bioöljytuotannon ja Binderholz Nordic Oy:n investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen. Ne osoittavat myös sen, että paikallisten vahvuuksien varaan voidaan rakentaa kilpailukykyistä ja kannattavaa yritystoimintaa. Se luonnollisesti luo uskoa tulevaisuuteen ja rohkaisee jatkamaan yhteistyötä yritysten kanssa.

Palvelujen lisäksi huomattavaa kehitystä on saavutettu matkailussa ja matkailijamäärät Lieksassa ovat kasvaneet. Matkailun tulevaisuuteen suunnataan Kolin Iso Kuva 2050 avulla sekä siihen perustuvilla kaavoituksilla ja kehittämishankkeilla. Ruunaan alueen kaavoittaminen puolestaan luo mahdollisuuksia Pielisen itäpuolen luontomatkailun kehittämiselle. Kokonaisuutena Pielisen ympärille rakentuvalla luonto- ja kulttuurimatkailulla on merkittäviä mahdollisuuksia, joiden toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja kykyä yhteensovittaa eri toimijoiden tavoitteita.

 

Koronapandemian vaikutukset

Vuoden 2020, ja tässä vaiheessa voi jo sanoa, että myös vuoden 2021, merkittävin asia on ollut maailmanlaajuinen koronapandemia, joka on koetellut koko maailmaa, kuten myös meitä Lieksassa. Epidemia levisi merkittävässä määrin Suomeen reilu vuosi sitten maaliskuussa ja aiheutti merkittäviä muutoksia kuntien toimintaan ja talouteen muun muassa palvelujen sulkemisina ja matkailuun liittyvinä rajoitteina. Kokonaisuutena korona heikensi Lieksan kaupungin taloutta ennustettua vähemmän. Tehdyt toimenpiteet ovat pehmentäneet koronapandemian vaikutuksia myös yritystoiminnalle.

Työllisyyspalveluissa kuntouttavan työtoiminnan ryhmien väliaikainen sulkeminen ja lähipalveluiden supistaminen lisäsivät merkittävästi työmarkkinatukimaksuja vuonna 2020, eivätkä panostukset työllisyyden edistämiseen tuottaneet odotettuja tuloksia. Työllisyyspalveluiden kehittäminen tulevaisuudessa on ensiarvoisen tärkeää, koska osaaville työntekijöille on yhä enemmän tarvetta sekä julkisissa palveluissa että yrityksissä. Toimia on kehitettävä sekä paikallisesti että Lieksan ulkopuolelle suuntautuvan rekrytoinnin osalta.

Koronapandemialla oli merkittävä vaikutus alueen yritystoimintaan ja yritysten liikevaihtoon. Koronan vaikutukset vaihtelivat merkittävästi toimialoittain. Joillakin toimialoilla koronapandemia on aiheuttanut merkittävän liikevaihdon alenemisen, kun taas osaan yrityksistä pandemia ei ole vaikuttanut juurikaan tai on jopa lisännyt liikevaihtoa. Lieksan kaupunki, Lieksan Kiinteistöt Oy ja Lieksan Kehitys Oy Lieke ovat tukeneet merkittävästi kaupungin alueen yrityksiä monin tavoin. Käytössä olevina keinoina olivat muun muassa kiinteistöjen vuokrahuojennukset, yksinyrittäjätukeen liittyvät käsittelyt ja useat yritysten tukemiseen liittyvät hankkeet.

Koronan leviämisen estämisessä on Lieksassa toistaiseksi onnistuttu hyvin. Kahteen kertaan ilmenneet koronaryppäät onnistuttiin jäljittämään, rajaamaan ja tukahduttamaan tehokkaasti.  Lieksalaisten esimerkillinen ohjeiden ja suositusten noudattaminen ovat olleet tässä erittäin tärkeässä roolissa. Siitä kiitokset kaikille kaupunkikonsernin työntekijöille ja kaupunkilaisille vielä kertaalleen tässä yhteydessä!

 

Tulevaisuuden näkymät

Kaupungin strategian mukaista yritystoiminnan kasvua tukevaa toimintaa on mielestäni jatkettava edelleen. Elinvoiman lisäämiseen tähtäävät kehittämishankkeet on pystyttävä toteuttamaan onnistuneesti. Yritysten kasvu ja kehitys sekä yrityksiin muodostuvat työpaikat tarjoavat mahdollisuuden asua ja saada lieksalaisille perustoimeentulon. Sen avulla varmistamme myös tarvitsemiemme julkisten palveluiden tulorahoituksen. Tulevaisuuden merkittävänä haasteena tulee olemaan osaavan työvoiman saaminen kaupungissa tarjolle tuleviin työpaikkoihin. Työntekijöiden hakemisen keinoja on monipuolistettava. Samalla on kehitettävä työn tekemisen tapoja ja kannustimia hyville työntekijöille.

Kuluvan valtuustokauden yhdeksi merkittäväksi virstanpylvääksi, jonka vaikutukset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen, voi katsoa myös viime vuonna tehdyn päätöksen uuden sote-keskuksen rakentamisesta Lieksaan. Yhteistyössä Siun soten kanssa toteutettavan sote-keskuksen toteutuminen varmistaa terveelliset sekä toimivat tilat ja se luo uskoa siihen, että maakunnallinen toimija sitoutuu tuottamaan keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessakin lähipalveluina Lieksassa.

Kun lisäksi Lieksan kaupungin omien hyvinvointipalvelujen toimitilat ovat kansallisesti tarkastellen kokonaisuutena erittäin hyvässä kunnossa, ovat palveluiden tuottamisen laadukkaat perusedellytykset olemassa. Niiden ympärille on hyvä jatkaa laadukasta palvelutuotantoa.

Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä monessa mielessä huomattavasti valoisammalta kuin muutama vuosi sitten, koronatilanteen aiheuttamista haasteista huolimatta. Menneen neljän vuoden aikana monessa asiassa on otettu isoja harppauksia eteenpäin, mutta silti yhteistä tehtävää meillä on vielä paljon ja monia asioita ratkottavana. Muun muassa vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisen ymmärryksen muodostamisessa siitä, millaista Lieksaa haluamme yhteisesti rakentaa, ja mikä on mahdollista nykyisin ja tulevaisuudessa käytettävissä olevin voimavaroin saavuttaa. Tähän urakkaan tarvitsemme edelleen uskoa tulevaisuuteen sekä yhteistä tahtoa ja yhdessä tekemistä.

 

 

"Kuvassa kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen"

Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja