Kulttuurikeskus

Navigaatiovalikko

Kulttuurikeskus

Kulttuurikeskus

Pielisentie 9-11, 81700 Lieksa

kulttuurikeskus@lieksa.fi

Tiedustelut ja varaukset:asiakaspalvelupiste, puh. 040 1044 710 ma-pe 9.00-15.00 tai asiakaspalvelu@lieksa.fi.
 
Kiinteistö Oy Lieksan Liike- ja kulttuurikeskus valmistui 1985 ja peruskorjattiin 2009. Kiinteistön pääosakkaina ovat Pielisen Osuuspankki ja Lieksan kaupunki.

Brahe-salissa (salissa 400 paikkaa) järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, elokuvia, juhlia sekä luento- ja koulutustilaisuuksia, aulatiloissa taidenäyttelyjä. Vuosittain noin 360 tilaisuutta ja noin 30.000 kävijää.

 

Muut yhteystiedot:

Vahtimestari-laitteistonhoitajat: 040 1044 116

Arto Nevalainen puh. 040 1044 161
Juha Turunen puh. 040 1044 163

Kulttuurikeskuksen tilaustarjoilut: puh. 040 1044 015
Kulttuurikeskuksen tilavaraukset: puh. 040 1044 710
Lipunmyynti (tuntia ennen esitystä): puh. 040 1044 117

Korona-pandemiasta johtuen Brahe-salissa noudatetaan seuraavaa ohjeistusta:

Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien rajoittaminen ei ole enää välttämätöntä Pohjois-Karjalassa. Yleisätilaisuuden järjestäjällä tulee olla selvitys siitä, miten tartuntalain velvoittamat hygieniakäytännöt on toteutettu. Tälläisia käytäntöjä ovat mm. mahdollisuus käsien puhdistamiseen, riittävien etäisyyksien ylläpidon ja  tilojen puhdistuksen toteuttaminen.  Maski- ja turvavälisuosituksia, hyvää käsi- ja yskimishygieniaa sekä muita koronaohjeistuksia on syytä noudattaa.

Käsienpesupaikat löytyvät wc -tiloista. Ohjeistus on voimassa toistaiseksi!

 

Anna Armisen luontoaiheisia teoksia Kulttuurikeskuksella 15.9.-29.10.2021 ma-pe klo 12-17 sekä kulttuuritilaisuuksien aikana.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Kuvataiteilija, taidegraafikko Anna Armisen näyttely ”Luonnollista” avautuu Lieksan kulttuurikeskuksessa 15.9. Näyttely on avoinna 29.10. saakka ma-pe klo 12-17 sekä Kulttuurikeskuksen tilaisuuksien aikana. Näyttelyyn on vapaa pääsy! Armisen näyttely koostuu luontoaiheisesta taidegrafiikasta ja tussiteoksista vuosilta 2019-2021.

Näyttelykokonaisuuden nimi Luonnollista viitta teosten luontoaiheisiin ja samalla minulle luontaiseen tapaan valita ja käsitellä kiinnostavia teosaiheita. Nimi liittyy myös teosten tekniseen toteutukseen. Pohdin, mikä on milloinkin luonteva tapa käyttää materiaaleja ja värejä tai tehdä viivaa ja muotoja.

Näyttelyn teoslista koostuu viidestä eri teossarjasta. Tussityösarjan Männyt olen tehnyt viime kesän aikana Lieksan näyttelyä varten. Sarja koostuu yhdeksästä muotokuvasta, joiden mallit ovat eri-ikäisiä rantamäntyjä. Seepian sävyiset teokset kuvaavat mäntypersoonia nuoresta taimesta ikivanhaan keloon.

Näyttelyn neljä muuta teossarjaa ovat syväpainografiikkaa. Sarja Hetkiä on kuusiosanen kokonaisuus, jossa annetaan tilaa viivalle. Yhden sattumanvaraisen viivan vetäminen vie vain hetken, eikä sillä välttämättä ole kummempaa sisältöä. Kun viivoja tekee ensimmäisen viereen lisää, ne alkavat hahmottua ja saada merkityksiä. Sarjan kukin teos on saaneet muotonsa yhden vapaan viivan piirtämisestä. Yhdestä viivasta tuli Ruusu, toisesta Palmikko.

Kulttuurikeskuksen yläkerrassa esillä olevat teokset ovat fantasia-aiheita. Mustat ritarit on dramaattisen tumma variaatio Ritaripeili -sarjasta muutaman vuoden takaa. Teosten ritarihahmo on yhdistelmä seitsemästä eläimestä ja niihin liitetyistä myyttisistä ominaisuuksista. Jokaisessa teoksessa valloillaan on eläimistä yksi. Esimerkiksi teoksessa Yön Ritari se on karhu.

Sarja Viidennen maan pakka vie korttipelien maailmaan. Tavallisen korttipakan maat hertta, ruutu, risti ja pata ovat saaneet rinnalleen lukon. Pelikorttien kokoisten kuvien tekniikkana on viivasyövytys ja carborundum. Arjen pelinjaossa lukkoja voi toisinaan olla liika ja toisinaan niitä ei ole tarpeeksi. Avaimetkin saattavat olla hukassa, kuten teoksessa Oman onnensa lukkoseppä.

Näyttelyn uusimmat teokset kuuluvat vielä keskeneräiseen sarjaan Pitsikukkakedon kummajaiset. Teoksissa leikittelen positiivisella tulevaisuuskuvalla, jossa usein vastakkaisiksi koetut ääripäät ”luonnollinen” luonto ja ”luonnoton” teknologia elävät sulassa sovussa. Teoksissa yhdistelen kasveja, hyönteisiä, modernia teknologiaa, vanhojen opetustaulujen estetiikka ja perinteisiä käsityötaitoja, kuten pitsin nypläystä. Pitsidronen kaltainen hypridipölyttäjä ei ehkä ole realistinen ratkaisu luonnon haasteisiin. Sen sijaan toivon, että teokseni siivittää katsojia pohtimaan mistä kaikesta luonnollinen luonto voisi parhaimmillaan tulevaisuudessa koostua.

 

Kuvataiteilija Anna Arminen

Olen Joensuussa asuva taidegraafikko. Valmistuin kuvataiteilijaksi Pohjois-Karjalan AMK:sta 2003, pääaineena taidegrafiikka ja filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2008, pääaineena kulttuurintutkimus, erikoistumisalana taiteensosiologia. Kuulun Suomen Taidegraafikot Ry:n ja Joensuun Taiteilijaseuraan.

Työskentelyni tavoitteena on kutsua katsojia ajatusleikkeihin ja tarjota teosten kautta ikkunoita toisiin maailmoihin. Taiteelleni on tyypillistä luonnon ja historian läsnäolo, mielikuvitus sekä erilaiset tekniset kokeilut. Grafiikan menetelmistä minua kiehtoo eniten syväpainografiikka ja sen perinteiset syövytysmenetelmät. Erilaiset aiheet ja ideat vaativat monesti omanlaisensa toteutustavan. Siksi tartun usein myös kynään tai pensseliin. Viime vuosina kolmiulotteisten teosteni materiaalina olen käyttänyt myös kasviparkittua nahkaa.

Teoksiani on ollut esillä useissa yksityis-, ryhmä- ja yhteisnäyttelyissä. Edelliset yksityisnäyttelyni ovat olleet Galleria Lessedrassa Sofiassa vuonna 2019 ja Grafoteekissa Helsingissä 2018.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto on tukemassa taiteellista työskentelyäni vuonna 2021.

Anna Arminen, Yhdessä

Anna Arminen, Elämää Kukkakedolla

 

 

KESÄNÄYTTELY 2021

Anssi Mikael Okkosen piirustuksia Lieksan kulttuurikeskuksen kesänäyttelyssä

SUMMER EXHIBITION 2021

Lieksan kulttuurikeskuksen kesänäyttelyssä nähdään Anssi Mikael Okkosen teoskokonaisuus ”Summer Exhibition 2021”. Lyijykynäpiirustuksia sisältävässä näyttelyssä Okkonen käsittelee omakohtaista kaipuuta luontoon ja sen mielenrauhaa ruokkivaan täydellisyyteen, eräänlaiseen alkukotiin.

Näyttely on sarjakuvamuotoon toteutettu fiktiivinen tarina, joka jättää tilaa myös katsojan ajatuksille.

Näyttely on avoinna Lieksan kulttuurikeskuksessa 17.6.‒20.8.2021 ma‒pe klo 11-17. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Tule tapaamaan taiteilijaa

Näyttelyn aikana järjestetään taiteilijatapaamisena piirustustuokioita, joissa Anssi Okkonen piirtää näyttelyyn tulevaa teosta ja kertoo yleisölle työskentelystään.

Piirustustuokiot ovat perjantaisin 18.6., 9.7., 16.7., 23.7., 30.7., 6.8., 13.8., ja 20.8. klo 13−15 ja myös nähin on vapaa pääsy.

Selviytymistarina herättää kysymyksiä

Näyttelyn lähitulevaisuuteen sijoittuvassa selviytymistarinassa päähenkilöinä esiintyy joukko miehiä, jotka ovat palaamassa autioituneeseen Pohjois- ja Itä-Suomeen. Mitä on tapahtunut ja mikä on johtanut tällaiseen todellisuuteen? Mistä he tulevat ja missä on muu yhteisö? Miesten haaveet ja unikuvat tuovat kokonaisuuteen mielenkiintoisen tason, joka saa katsojan seuraamaan tarinaa omista lähtökohdistaan.

Hevonen, erityisesti suomenhevonen, on jälleen ihmiselle tärkeä työkaveri ja eräänlainen pelastaja…sillä arki ilman sähköä ja öljyä on askeettinen ja tekee elämästä hyvin erilaista meidän aikaamme nähden. Anssi Okkonen toivoo näyttelyn herättävän katsojissa ajatuksia ja mietteitä, mikä elämässä on lopultakin oleellista.

Paluu kotiin

Nurmeksen Kuokanvaarassa asuva ja työskentelevä Anssi Okkonen esittelee mielellään uusimpia teoksiaan Lieksassa. Osa näyttelyyn tulevista töistä oli esillä Galleria Dixissä Helsingissä 2019 ”Back to the Northern Periphery”.

– Yksinkertaiset materiaalivalinnat, paperi ja grafiitti, ovat olleet tietoinen valinta hakiessani yksinkertaisuutta kokonaisuuteen, kertoo Okkonen.

Taitelija viihtyy hyvin pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa ja ammentaa sieltä luomisvoimaa.  − Pohjois-Karjalassa olen palannut henkiseen kotiini. Minua kiehtoo suuresti tämän alueen kulttuurin kuvaaminen, sen ihmiset ja sekä ympäröivä luonto, Okkonen toteaa. Näyttelyn aikana järjestettävissä taiteilijatapaamisissa hän piirtää ja keskustelee näyttelyvieraiden kanssa.

Lieksan kulttuuritoimi

Asko Saarelainen

 

Menneet näyttelyt

Jukka Mäkelän maalauksia

Lieksan kulttuurikeskuksen kesänäyttelyssä 2019 oli esillä arvostetun taidemaalarin Jukka Mäkelän (1949─2018) tuotantoa. Näyttely painottui Mäkelän teoksiin viimeisen kymmenen vuoden ajalta, kokonaisuudesta vastasi näyttelytuottaja Pirkko Tuukkanen.

Maalaustaiteen uudistaja

Jukka Mäkelä nousi maamme nykytaiteilijoiden eturiviin 1980-luvulla ekspressiivisillä suurikokoisilla maalauksillaan, joita hän maalasi akryyliväreillä paksuin kerroksin. Hyvä esimerkki aikakauden teoksista on Lieksan kulttuurikeskuksen aulassa oleva ”Asetelma” vuodelta 1984.

─ Jukka Mäkelä oli keskeinen vaikuttaja siinä taiteilijapolvessa, joka mullisti suomalaisen maalaustaiteen 1980-luvun taitteessa ja kytki sen tuolloin ajankohtaisiin taiteen kansainvälisiin virtauksiin, arvioi Mäkelän merkitystä maamme taidekentässä taidekriitikko Timo Valjakka.

Taideopintoihin Lieksasta

Lapsuus- ja nuoruusvuotensa Jukka asui Kesälahdella ja Lieksassa, josta hän suuntasi taideopintojen pariin, ensin Taideteolliseen oppilaitokseen vuonna 1967 ja Suomen Taideakatemian kouluun vuotta myöhemmin.

Ensikosketuksen taide-elämään hän sai lapsuudenkodissaan apteekkari-isänsä Keijo Mäkelän innostamana. Kodin taiteilijavieraat ja maalausmatkat Lappiin vahvistivat nuoren pojan harrastusta.

Vaikuttava taiteilijaura

Lähes viisikymmentävuotisen taiteilijauransa aikana Jukka Mäkelän teoksia on ollut esillä lukuisissa koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä. Hänen retrospektiivinen näyttelynsä ”Merkki ja ele” oli Kiasmassa vuonna 1999. Uudempia teoksiaan hän esitteli laajoissa näyttelyissä Helsingin Taidehallissa 2015 sekä Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa 2016‒2017. Lieksan kulttuurikeskuksessa Mäkelän aiemmat näyttelyt olivat 1995 ja 2005.

Mäkelälle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2007 sekä Valtion taidepalkinto 1977 ja 1981. Hänen töitään on monissa kotimaisissa ja pohjoismaisissa taidekokoelmissa. Mäkelä toimi pitkään Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiantuntijana teoshankinnoissa Wihurin rahaston kokoelmaan.

Jukka Mäkelän kuva (kuvaaja Joel Mäkelä)

 

Veikko Myllerin ja Irja Puhakka-Myllerin näyttely Lieksan kulttuurikeskuksessa oli avoinna 14.6.‒17.8.2018.

Näyttelyssä nähtiin Veikon uusimpia veistoksia ja Irjan akvarelli- ja guassimaalauksia.

 

Pitkät taitelijaurat

Molemmat taitelijat ovat tehneet pitkän taiteilijauran ja osallistuneet aktiivisesti valtakunnallisiin näyttelyihin 1970-luvun alusta nykypäivään.

Irja Puhakka-Myller valmistui Suomen Taideakatemian kouluista vuonna 1971 ja Veikko Myller Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulusta vuonna 1972. Heillä on ollut vuosien varrella useita yhteisnäyttelyjä. Lieksan kulttuurikeskuksessa heidän teoksiaan oli esillä vuonna 1986.

Eläin- ja ihmishahmoista julkisiin teoksiin

Kuvanveistäjä Veikko Myller tunnetaan persoonallisista eläin- ja ihmishahmoisista figuureistaan. Myllerin veistosten yhtenä tunnuselementtinä on ollut 1990-luvulta alkanen maalattu ja kiillotettu pronssi.

Veikko Myller tunnetaan myös merkittävistä julkisista veistoksistaan. Presidentti Risto Rytin muistomerkki ”Vastuun vuodet” valmistui Helsinkiin Hesperian puistoon vuonna 1994 ja Tapio Rautavaarnan muistomerkki ”Kulkurin uni” Oulunkylään vuonna 2000.

Veikko Myller oli Tasavallan presidentin kutsunäyttelyn taitelijana Kultarannassa vuonna 2015 ja viime vuonna hänen teoksiaan oli laajasti esillä Salmelan kesänäyttelyssä Mäntyharjulla.

Luontopäiväkirjaa ja värikatedraaleja

Irja Puhakka-Myllerin materiaalit ovat vesi ja väri, pääosin akvarelli- ja guassivärit. Kyse on veden ja värin liitosta: miten se peittää ja paljastaa, sulkee ja avaa.

Katedraaleiksi nimetyissä muodot järjestyvät ylöspäin huipentuvaksi sommitelmaksi, jossa pohjapinnan ja muotojen maalaustekniikka vaihtelee ”aktiivisen” ja ”passiivisen” välillä.

Irja Puhakka-Myllerin teoksia oli joulukuussa 2017 esillä Helsingin taiteilijaseuran näyttelyssä Sinivalkoinen.

 

Veikko Myller, Kiharasarvinen (patinoitu pronssi 2018)