Lieksan lippu

Navigation Menu

Kehittämishankkeet

Kehittämishankkeet

 

Lieksan kaupungilla ja tytäryhtiö Lieksan Kehitys Oy LieKe:llä vireillä useita kehityshankkeita.

Tutustu hankkeisiin LieKen internetsivuilla.

 

Pielisen vesistöinfran kehittäminen

Pielisen vesistöinfran kehittäminen

 

Hankkeen nimi: Pielisen vesistöinfran kehittäminen 1.1.2024 – 31.12.2025

Hankekoodi A80901

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt rahoitusta hankkeelle toimintalinjasta 3 Saavutettavampi Suomi, erityistavoite 3.1 Alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden kehittäminen.

 

Tukea on myönnetty Kolin satamarakenteiden investointeihin seuraavasti:
Investoinnit 630 000 euroa
Flat rate 1,5 % 9 450 euroa
Kustannusarvio yhteensä 639 450 euroa

 

EU- ja valtion rahoitus 319 725 euroa 50 %
Omarahoitus: Kuntarahoitus 319 725 euroa 50 %
Rahoitussuunnitelma yhteensä 639 450 euroa

 

Investointihanke suunnataan kahteen eri investointiin Kolin satama-alueella.

1.      Kolin satama-alueella liikkumisen mahdollistaminen uudella kävelysillalla. Satamaan menevällä tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää, ja alueen kävelyliikenne on tarkoitus ohjata kävelysillalle. Kävelysillan uusiminen parantaa alueella liikkumisen turvallisuutta erityisesti kevyen liikenteen osalta.

 

2.      Aallonvaimennin- / ponttonilaiturin rakentaminen nykyisen vierasvenelaiturin jatkoksi. Laiturin laajentaminen mahdollistaa toisen kaupallisen aluksen tulon Pieliselle. Lisäksi hanke parantaa vesiliikenteen kaupallisia edellytyksiä koko Pielisen alueella, huomioiden myös julkisella liikenteellä tulemisen Kolille Vuonislahden kautta. Lisäksi helpotetaan Pielisen alueen vesistön pullonkaulaa eli vierasvenepaikkojen vähäistä määrää.

 

Yhteystiedot:
Ritva Patja, hankkeen projektipäällikkö
p. 040 1044 704
ritva.patja@lieksa.fi

 

                        

 

Itärata

Itärata

Itärata on suunnitteilla oleva raideyhteys pääkaupunkiseudulta Porvoon kautta Kouvolaan. Itärata mahdollistaa suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen ja se täydentää Savon radan ja Karjalan radan parantamishankkeita.​ Raideyhteys suunnitellaan kaksiraiteisena ja soveltuvaksi suurnopeusjunien (300 km/h) liikennöintiin.

Itäradan vaikutukset

Itäradan vaikutusalueella asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista ja alueella on paljon suurteollisuutta ja sekä kansainvälisiä yhtiöitä. Nopea raideyhteys avaa uusia mahdollisuuksia yrityselämälle, investoinneille, oppilaitoksille, matkailulle sekä toimiville työmarkkinoille. Logistisesti toimiva ja elinvoimainen itäinen Suomi on merkittävä osa koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi Itärata yhdistää Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista raide-, lento- ja meriliikenteen logistista ketjua edistäen samalla EU:n huoltovarmuutta sekä NATOn toimintaedellytyksiä pohjoisessa.

Suunnittelu etenee

Raideyhteyden suunnittelutyö etenee vaiheittain 2030-luvun taitteeseen, ja tavoitteena on liikennöintivalmius 2030-luvun lopulla. Parhaillaan käynnissä on ympäristövaikutusten arviointimenettely sekä alustavan yleissuunnitelman laadinta. Tätä seuraavat vaiheet ovat varsinainen yleissuunnitelma sekä ratasuunnitelma. Lisäksi suunnittelun aikana tehdään useita erilaisia selvityksiä parhaan lopputuloksen saamiseksi. Suunnittelun aikana tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien, kaupunkien sekä muiden sidosryhmien kanssa.

Itärata osana eurooppalaista liikennejärjestelmää

Euroopan Unionin uudessa asetuksessa Itärata on lisätty Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) laajennettuun ydinverkkoon. Asetuksen hyväksyminen vaatii vielä ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin virallisen hyväksynnän, ja se tulee voimaan todennäköisesti kesän 2024 aikana. Itäradasta tulee siten tiiviimmin osa ilmastotavoitteita edistävää eurooppalaista liikenneverkkoa.

TEN-T-verkkoon nimetyille hankkeille voi hakea EU:n myöntämää CEF-rahoitusta, joka voisi olla enintään 50 prosenttia Itäradan suunnittelun aikaisista hyväksyttävistä kustannuksista. Itärata on strateginen investointi eurooppalaiseen raideliikenteeseen.

Itärata myös selvittää eurooppalaisen raideleveyden vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Suomessa käytössä oleva raideleveys on lähes yhdeksän senttiä leveämpi kuin Euroopassa yleisimmin käytössä oleva raideleveys.

Itärata Oy

Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella Itärata rakentamisvalmiuteen saakka. Yhtiön omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia.

Lue lisää hankkeesta Itäradan verkkosivulta www.itarata.fi

 

Seutukaupunkiverkosto hanke

Seutukaupunkiverkosto 

 

Lieksan kaupunki on mukana Kuntaliiton Seutukaupunkiverkosto SEUTU -hankkeessa yhdessä Lieksan Kehitys Oy:n kanssa.

Seutukaupunkiverkosto on 56 kaupungin vapaaehtoisuuden pohjalta muodostunut yhteistyöverkosto. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät maakuntiensa keskuksia. Seutukaupungeissa asuu liki miljoona asukasta ja niissä on yli 60 000 yritysten toimipaikkaa. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta. Kuntaliitto koordinoi ja muodostaa alustan verkostolle sekä tarjoaa sen toiminnalle asiantuntijatukea.

Lisätietoa: www.kuntaliitto.fi/seutukaupungit

Seutukaupunkiverkostoon kuuluvat Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Kuusamo, Laitila, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Oulainen, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.


Lieksan seutukaupunkiverkoston yhteyshenkilö:
Elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen
Lieksan kaupunki, Pielisentie 3, 81700 Lieksa
p. +358 40 1044 009
susanna.saastamoinen@lieksa.fi

             

 

Päättyneitä hankkeita

Päättyneitä hankkeita

(Hankesivustolinkit)