Projektit

KiVa Koulu

Koulumme oli mukana KiVa Koulu-ohjelmassa, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää kiusaamista suomalaisissa peruskouluissa. Ohjelma on kehitetty Turun yliopistossa, ja se on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Ohjelma on ollut käytössä lähes kaikissa Suomen peruskouluissa, myös kaikissa Lieksan alakouluissa. KiVa Koulu ei ole pelkkä projekti vaan koulun pysyvä toimintatapa, jonka avulla kiusaamista pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään, sekä minimoimaan kiusaamisen kielteisiä vaikutuksia. Ohjelman vaikutuksia on tutkittu paljon, ja sen on todettu olevan tehokas keino kiusaamisen vastaisessa työssä.

Koulumme oli mukana projektissa vuoden 2012 alusta kevääseen 2016. Ohjelmaan kuuluvat KiVa Koulu -teematunnit oli suunnattu yläkoulussa 7-luokkalaisille, ja tunneista oli meilläkin apua luokkien ryhmäytymisessä sekä positiivisen ilmapiirin luomisessa. Lisätietoa ohjelmasta ja sen toimintaperiaatteista löytyy osoitteesta www.kivakoulu.fi.

Vaikka projekti on päättynyt koulullamme, tehokkaaksi todettu toimintatapa on edelleen käytössä. Pyrimme edelleen varhaisella asiaan puuttumisella ennaltaehkäisemään ja vähentämään kiusaamista koulussamme, sekä minimoimaan kiusaamisen kielteisiä vaikutuksia. Toivomme edelleen, että kaikki koulussa tapahtuva kiusaaminen tulisi koulun aikuisten tietoon mahdollisimman nopeasti.

 

 

 

Perusopetuksen laatutyö

Lieksan kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta on tänä keväänä päättänyt, että Lieksan kaupungin perusopetuksessa otetaan käyttöön perusopetuksen laadunarviointiin tarkoitetut laatukortit, jotka pohjautuvat Opetusministeriön määrittämiin laatukriteereihin. Perusopetuksen laatukriteereiden avulla turvataan koulutuspalveluiden laatua ja valtakunnallista vertailukelpoisuutta paikallisesti. Kriteerit vastaavat ensisijaisesti kysymykseen, millaista koulun toiminnan tulisi olla. Laatukriteereiden avulla voidaan osoittaa koulun toiminnan kehittämistarpeita ja onnistumisalueita. Laatutyön tavoitteena on tunnistaa ja kiinnittää huomio niihin seikkoihin, jotka merkittävästi edistävät oppilaiden ja koko kouluyhteisön oppimisen edellytyksiä.

Kaikissa Lieksan perusopetuksen kouluissa on jo keväällä 2013 alettu laatia laatukorttijärjestelmää, joihin jokainen laatukriteeri kuvataan, ja joiden avulla laadun arviointia suoritetaan kouluissa. Arviointia suoritetaan jatkossa vuosittain koulujen itsearviontina, sekä keräämällä palautetta huoltajilta, oppilailta, henkilökunnalta ja yhteistyökumppaneilta. Laatukorttien otsikot ovat seuraavanlaiset: 1. Johtaminen 2. Taloudelliset resurssit 3. Oppimisympäristö 4. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 5. Aamu- ja iltapäivätoiminta 6. Kerhotoiminta 7. Henkilöstö 8. Opetussuunnitelman suunnittelu 9. Opetus ja opetusjärjestelyt 10. Osallistaminen ja yhteistyö 11. Arviointi.

Lieksan kaupungille on tehty myös oma perusopetuksen laatukäsikirja vuonna 2011, jossa laadunvalvontaan liittyvät sisällöt on kuvattu perusteellisesti. Käsikirja on luettavissa Lieksan kaupungin Internet-sivuilla. Kaikilla Lieksan kouluilla on laatuvastaavat, jotka huolehtivat laatutyön toteuttamisesta koulukohtaisesti. Laatuvastaavat muodostavat ohjausryhmän, joka organisoi ja vie koulujen laatutyötä eteenpäin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilön johdolla. Yläkoulun laatuvastaavana toimii Reetta-Leena Hiltunen.

 

 

 

Tehostetun - ja erityisen tuen hanke 2011

Hankkeen tausta

Opetussuunnitelmauudistus 2011
Vahvistaa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti perusopetuksen yhteydessä.
Lisää annettavan tuen suunnitelmallisuutta.
Tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä.

Tuki vahvistuu asteittain ja myös purkautuu asteittain.
- yleinen tuki
- tehostettu tuki
- erityinen tuki
 
1.Yleinen tuki
Hyvin toimiva perusopetus:
Oppilaan ohjaaminen
Eriyttäminen
Opettajien välinen yhteistyö
Joustavat opetusryhmät
Yhteistyö huoltajien kanssa
Tukiopetus
Osaamisen monipuolinen näyttö
Osa-aikainen erityisopetus
Oppimissuunnitelman käyttö tarvittaessa
Koulunkäynninohjaaja
Oppilashuoltotyö
Tuen riittävyyden arviointi

2.Tehostettu tuki
Aloitetaan, jos yleinen tuki ei riitä. Tehdään pedagoginen arvio.
Pedagoginen tuki yleisen tuen lisäksi:
Oppimissuunnitelma (pakollinen), tarkastetaan vähintään kerran vuodessa
Pienempi opetusryhmä
Joustava perusopetus (JOPO)
Tiivis seuranta (auttaako tuki)

3.Erityinen tuki
Aloitetaan, jos tehostettu tuki ei riitä. Tehdään pedagoginen selvitys.
Pedagoginen tuki yleisen - ja tehostetun tuen lisäksi:
Oppiaineen yksilöllistäminen
Erityisopetus
Määräaikainen erityisen tuen päätös → laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma)


TEHOSTETUN – JA ERITYISEN TUEN HANKKEEN KESKEISET TAVOITTEET  1

(Työryhmä 1: Sanna Abbiw, Anne Heiskanen, Marko Ikonen, Juhani Kärki, Jouni Mononen, Juhani Yletyinen)

Kehitetään
Aineenopetusta
Samanaikaisopetusta
Eriyttämistä
Laaja-alaista erityisopetusta
Pienryhmien erityisopetusta, niin että yleinen - tehostettu - ja erityinen tuki voidaan tarjota sitä tarvitseville oppilaille.
 
Lukuvuoden 2011-2012 alusta lukujärjestykseen on saatu jako- ja samanaikasitunteja, jotka  mahdollistavat joustavien oppimisryhmien muodostamisen, eriyttämisen, opettajien välisen yhteistyön ja samanaikaisopetuksen.                                                                                                                                                                                                                 

TEHOSTETUN – JA ERITYISEN TUEN HANKKEEN KESKEISET TAVOITTEET  2

(Työryhmä 2: Ari Blek, Anelma Honkanen, Arjahelena Kutvonen, Heli Piipponen, Virpi Turunen)
Luoda nivelvaiheen malli, jonka avulla tuetaan oppilasta hänen siirtyessään II-asteen opintoihin.
Lomake koulutuskokeilun palautetta varten.
 

Osana hanketta on myös pelin opetuskäytön pilotti / Juhani Heiskanen

Pelipohjainen opetus erityisopetuksen ja taiteenperusopetuksen (AV-taide) osana pilotissa selvitetään pelipohjaisen opetuksen mahdollisuuksia niin erityisopetuksen kuin taiteen perusopetuksenkin käytössä. Esimerkkinä
pilotissa on Minecraft niminen tietokonepeli, josta joensuulainen yritys SC Group on kehittänyt opetukseen soveltuvan version.

Minecraft pienryhmäasemia tullaan käyttämään päivällä osana erityisopetusta ja iltaisin osana taiteen perusopetusta niin taidekoulun omilla ryhmillä yläluokkalaisille kuin myös alakoulujen kerhotunneilla. Näin pienryhmä on tehokkaassa käytössä ja pilotissa saadaan tietoa pelipohjaisen opetuksen käytänteistä usealta eri luokkatasolta.

Yhteistyötahot: Perheneuvola, Perusopetuksen Laatuhanke, Osaava-hanke, PKKY-Lieksa, Lieksan Kristillinen opisto, TE- keskus Av psykologi, Lasten ja nuorten taidekoulu/Kansalaisopisto Lieksa.

Hankkeen järjestäjä: Lieksan kaupunki, Sivistysvirasto, Siv.joht. Jarkko Määttänen
Hankekoordinaattori  Anna-Liisa Sottinen

LINKKEJÄ:
Malli 2. asteelle siirymisen tueksi
Koulutuskokeilujakson arviointilomake, tulostettava
Koulutuskokeilujakson arviointilomake, täytettävä

ERITYISLUOKKAOPETUKSESTA MONIMUOTO-OPETUKSEEN

Opetushallituksen myöntämä tuki ajalle 2008-2010. Vuosiluokat 1-9
Painotus aluksi 1-2 vuosiluokilla.

Tavoitteita:
-Erityisopetuksen integroituminen luontevasti muuhun perusopetukseen
-Erillisissä erityisopetusryhmissä opetettavien määrän vähentäminen 50%
-Erilaisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen, sekä leimautumisen ja koulukiusaamisen vähentäminen
-Oppilaiden tasa-arvoisuus
-Varhaisen puuttumisen menettelytavat jo varhaiskasvatuksesta lähtien
-Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja edistäminen
-Opettajien ja henkilökunnan yhteistyö
-Koulun ja kodin yhteistyö
-Kotikouluperiaate
-Käytäntö pysyväksi hankkeen jälkeenkin
-Sensomotoriikka

Linkkejä:
Korennossa julkaistua Inkluusio-hankkeesta
http://www.demari.fi/content/view/6893/344/
http://www.peda.net/img/portal/1301402/Uudet_Koordinaattorit_Pirjo_Koivula.pdf?cs=1256199060
http://www.peda.net/img/portal/1301402/Koordinaattoriseminaari_191009_Parkkinen_ja_Koivula.pdf?cs=1256887589
 

 

 

Partsikka projekti

Partalanmäen vanhainkodin ja Keskuskoulun (yläkoulun) yhteistyö
Partalanmäen vanhainkodin päiväkeskuksen henkilökunta esitti yhteistyöidean vanhainkodin ja yläkoulun yhteistyöstä. Koululla ajatus otettiin ilolla vastaan ja yhteistyö aloitettiin. Yhteistyö alkoi vuonna 1997, yhden 7. luokan ryhmän kanssa ja jatkui koko yläasteen ajan. Pikkuhiljaa muutkin luokat tulivat mukaan toimintaan. Yhteisen toiminnan tavoitteena on nuorten ja vanhusten toisiinsa tutstuminen, eri ikäryhmien toistensa tunteminen ja ymmärtäminen sekä yhteinen toiminta. Koulussa tällainen yhteistyötoiminta sisältyy käytös- ja tapakasvatukseen ja yhteistyössä vanhainkodin kanssa pääsemme toteuttamaan sitä käytännön tasolla.

Suunnitellut toimintatavat

1. Oppilaiden kanssa keskustellaan vanhenemisesta, vanhuudesta, vahustenhoidosta ja vanhainkodeista.

2. Oppilaat tekevät vierailukäyntejä Partalanmäen vanhainkotiin. Vierailujen aikana tutustutaan
vanhainkodin toimintaan, sen henkilökuntaan, eri ammatteihin ja asiakkaisiin.

3.Tutustumisvaiheen jälkeen vierailut sisältävät yhteistä toimintaa vanhusten kanssa. Toiminnan muotoja ovat esim. askartelu, ulkoilu, keskustelu, leikin, lukeminen, nuorten laulu-, soitto- ja tanssiesitykset. Oppilaat voivat toimia avustajina vanhusten ruokailussa sekä jouluaikaan korttien kirjoittamisessa ja joulupakettien valmistuksessa.

4. Toiminnan aikana mietitään mahdollisuuksia nimetä oppilaille pareittan omat kummivanhukset