Tällä sivulla:
Vammaisuus   Vammaisuus - käsitteen käyttäminen   Vammaisuuden ilmenemismuodoista ja avustajan roolista   Ensikohtaaminen vammaisen henkilön kanssa   Kaikki vammat eivät näy ulospäin   Äiti, miksi tuo täti kävelee hassusti?   Vammaistyön verkkokurssi   Linkit

Vammaisuus
Vammaisuuden määrittely on vaikeaa. Vammaisuutta ajatellaan usein yksilön ominaisuutena. Käsite "vammaisuus" merkitsee haittaa, vaikeuksia tai ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Vammaisen henkilön mahdollisuus ottaa osaa yhteisön elämään yhdenvertaisesti muiden rinnalla on rajoittunut. Vammaisuus on monimuotoista ja voi tuoda esille ongelmia tai haittaa millä tahansa elämän eri osa-alueella.

Vammaisuus voidaan kuitenkin nähdä myös ihmisen ja ympäristön välisenä suhteena. Vammaisuuteen vaikuttaa silloin sekä ympäristön fyysiset ominaisuudet että asenteet vammaisuutta kohtaan. Hyvin suunnitellussa, esteettömässä ympäristössä vammaisuudesta on vähemmän haittaa. Haitta, vaikeudet tai ongelmat kuvaavat vammaisen henkilön ja ympäristön tai vammaisen ja ihmisten välistä kohtaamista. Voisi sanoa, että vammaisuus mittaa ihmisen ja ympäristön välistä sosiaalista ja toiminnallista suhdetta.

Vammaisuus - käsitteen käyttäminen
Mitä eroa on käsitteillä "vammainen henkilö" ja "henkilö, jolla on vamma"? Käsitteiden eron merkitys voi olla huomattava etenkin ensimmäisen kerran kohdattaessa.  Ensimmäisestä esimerkistä mieleen jää helposti kuva nimenomaan vammaisesta, jonka nimi ja muut ominaisuudet ovat sivuseikkoja. Jälkimmäisessä taas muistiin jäävä asia on todennäköisesti ihminen, jolla on nimi ja vasta toissijaisesti se, että hänellä on jokin vamma.

Miten sitten eroavat toisistaan sanat terve, vammaton, sairas ja vammainen? Vammainen henkilö on terve kuten vammatonkin silloin, kun hänellä ei ole jotain akuuttia tai pitkäaikaista sairautta. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävä henkilö voi olla terve, siinä missä muutkin. Joskus kuuleekin käytettävän sanaparia "terve vammainen" juuri tällaisista henkilöistä.

Sanaa vammainen tai vammaisuus käytetään myös pitkäaikaissairaasta, toiminta- tai liikuntaesteisyydestä tai toimintarajoitteisuudesta.  Osa jotain pitkäaikaissairautta (esim. epilepsia, reuma tms.) sairastavista ei kuitenkaan halua itseään kutsuttavan vammaiseksi. Heidän kohdallaan sana "sairas" saattaa silloin olla paikallaan. Sen sijaan kukaan vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö ei ole potilas muulloin kuin ollessaan oikeasti sairaalassa potilaana.  

Käsitteitä vammainen ja vammaton käytetään usein silloin, kun puhutaan integraatiosta tai muusta yhteistoiminnasta vammaisten ja ei-vammaisten välillä. Tämä vertailu on usein käytössä melko turvallinen, ja noilla sanoilla harvoin loukkaa ketään. Sen sijaan sana invalidi yksittäisestä henkilöstä puhuttaessa saattaa joidenkin, varsinkin englanninkielentaitoisten vammaisten mielestä kuulostaa loukkaavalta. Moni pitää sitä suorana käännöksenä englanninkielen sanasta "invalid". Sen sijaan saman sanan järjestön nimessä on täysin paikallaan, koska silloin se viittaa henkilön sijasta järjestöön, jolla on tietty nimi.

Vammaisuuden ilmenemismuodoista ja avustajan roolista
Vamman aste voi eri henkilöillä vaihdella lähes huomaamattomista toimintavaikeuksista vaikeisiin kokonaisvaltaisiin toimintavaikeuksiin ja ongelmiin, jolloin puhutaan vaikea- tai monivammaisuudesta. Vammaisuus voi ilmetä esimerkiksi aivojen toimintaan, hengittämiseen, jaksamiseen, ymmärtämiseen, oppimiseen, lihasvoimaan, ihmisen kokoon, kommunikointiin, kuulemiseen, liikkumiseen, mielenterveyteen, muistamiseen, näkemiseen, puhumiseen, kommunikointiin tai mihin tahansa ihmisen elimeen tai toimintaan liittyvinä vaikeutena tai vaikeuksina. Myös kipu voi aiheuttaa ongelmia ja vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä

Osa vammaisista pystyy toimimaan itsenäisesti, osa tarvitsee avustajan, oppaan tai tulkin apua selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan. Vaikeasti vammaisenkaan henkilön avustaja ei ole hoitaja eikä tee päätöksiä avustettavansa puolesta.

Ensikohtaaminen vammaisen henkilön kanssa
Tutustuttaessa vammaiseen henkilöön, kannattaa kiinnittää huomiota ensin hänen muihin ominaisuuksiinsa esimerkiksi liikkumistavan tai apuvälineen sijaan. Sama koskee tilannetta, kun kerrot vammaisesta henkilöstä kolmannelle henkilölle. Näin siksi, koska esimerkiksi pyörätuolia käyttävän henkilön tärkein tunnistettava ominaisuus ei suinkaan ole pyörätuoli, vaan hänet voi tuntea jostain samankaltaisesta asiasta kuin kenet tahansa.  Keskustellessasi vammaisen henkilön kanssa, puhu hänelle itselleen, älä hänen avustajalleen, oppaalleen tai tulkilleen. 
 
Kaikki vammat eivät näy ulospäin
Osa vammoista on ulkopuolisille lähes näkymättömiä, mutta vammainen henkilö saattaa silti tarvita vaikkapa avustajaa. Vammaisen henkilön saattaa myös olla esimerkiksi vaikea säilyttää tasapainonsa seistessään, vaikka hän liikkuisikin ilman apuvälineitä, ulkopuolisen silmin katsottuna täysin normaalisti. Jos joku ei siis luovuta paikkaansa bussissa, hänellä saattaa olla siihen jokin syy, vaikka se ei selvästi näkyisikään.

Äiti, miksi tuo täti kävelee hassusti?
Mitä vastata lapselle, joka kysyy, miksi vastaantuleva henkilö liikkuu tai toimii eri tavalla kuin muut? Tällaisessa tilanteessa lapselle kannattaa vastata esimerkiksi, että henkilö ei pysty kävelemään, ajamaan polkupyörällä tai muuta tilanteeseen sopivaa. Jos lapsen kysyessä vain hyssytellään ja kielletään kysymästä, hän saattaa kokea asian jotenkin kielletyksi ja pelottavaksi. Tämä vaikuttaa helposti lapsen suhtautumiseen erilaisuuteen myöhemmin. Kun lapsi saa vastauksen kysymykseensä silloin kun hän sitä haluaa, vammaisten ja erilaisuuden kohtaamisesta tulee hänelle luonnollinen asia. Jos asiat vain jätetään kertomatta lapsen kysymyksistä huolimatta, seurauksena voi olla, että hän alkaa hiekkalaatikolla, päivähoidossa tai koulussa vältellä mahdollista "erilaista" koulutoveriaan. Koska nykyisin vammaiset lapset ja nuoret yhä useammin integroidaan normaaliin peruskouluun tai päivähoitopaikkaan, kasvaa samalla mahdollisuus siihen, että juuri oman lapsen luokalla tai päiväkotiryhmässä on myös "erilaisia" luokka- tai päiväkotikavereita.   
     
Vammaistyön verkkokurssi
Vammaistyön verkkokurssin avulla saat tietoa yleisimmistä vammaisryhmistä ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista. Materiaalia voi käyttää itsenäiseen tutustumiseen tai osana vammaistyön opintoja oppilaitoksissa.  Kurssin toteuttajat toivovat palautetta kurssista.

Vammaistyön verkkokurssi

 
Linkit

Tietoa vammaryhmistä - Invalidiliitto

Verneri - Tietopankki kehitysvammaisuudesta

Papunet - tietoa puhetta tukevista kommunikointimenetelmistä yleis- ja selkokielellä. UUTTA: pelisivut ruotsiksi ja englanniksi!

Stakes - Vammaisuus

Suomi.fi - Vammaisuus

MLL - kun perheessä on pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi