Tällä sivulla:
Mitä viittomakielen tulkkipalvelu on? Etätulkkaus Mihin tulkkipalvelua voi käyttää? Kuka voi hakea tulkkipalvelua? Kuinka paljon tulkkipalvelua saa? Palvelun hakeminen Hakeminen Lieksassa Linkit
Mitä viittomakielen tulkkipalvelu on?
Viittomakielen tulkkaus tarkoittaa kuuron ja kuulevan henkilön välisen keskustelun tulkkausta. Viittomakielen tulkkaus sisältää sekä kuuron henkilön viittomisen tulkkauksen puhutulle kielelle että puhutun kielen tulkkauksen viittomakielelle. Tulkki tulkkaa kaiken puhutun ja viitotun täsmälleen siten, kuin se puhuttiin ja viitottiin. Kun tulkki esimerkiksi puhuu tai viittoo minä -muodossa, se ei tarkoita että tilanteessa käsiteltäisiin tulkin asioita vaan keskustelijan.
Viittomakielen tulkkauksessa käytettäviä kieliä tai kommunikaatiomenetelmiä ovat suomalainen viittomakieli, suomen kieli, viitottu puhe, taktiili eli kädestä käteen viittominen ja tukiviittomat. Joskus tulkkauksen menetelmänä voidaan käyttää myös pelkkiä sormiaakkosia: joko sormitetaan sanat kokonaan tai sormitetaan sanan ensimmäinen kirjain lähellä suuta, jolloin sormittaminen helpottaa huuliolukua. Huonokuuloiselle henkilölle tulkki voi toistaa puhutun lähelle korvaa, jolloin henkilö voi sen kuulla.
Yksi tulkkauksen muoto on kirjoitustulkkaus niille asiakkaille, jotka ovat huonokuuloisia tai täysin kuuroutuneita, mutta jotka eivät osaa viittoa. Tällöin tulkki kirjoittaa esim. tietokoneen ruudulle suurehkolla tekstillä kaiken, mitä tilanteessa puhutaan. Liikkuvissa tilanteissa voidaan tulkata myös paperin ja kynän avulla.
Kuulonäkövammaisen henkilön tulkkaukseen kuuluu kielellisen tulkkauksen lisäksi opastus liikuttaessa tilasta toiseen sekä ympäristön kuvailu. Kuvailu voi tapahtua esimerkiksi puhuen tai viittoen. Kuvailuun on myös kehitetty erityisiä kosketukseen perustuvia merkkejä, joilla tilannetta tai vaikka keskustelukumppanin reaktioita voi kuvailla keskustelun aikana tekemällä ennalta sovittuja merkkejä kuulonäkövammaisen henkilön keholle (esim. käsivarteen tai selkään).
Etätulkkaus
Honkalampi-säätiön tulkkikeskus sekä muutama muu toimija Suomessa tarjoavat myös etätulkkausta. Etätulkkauksessa tulkki, kuuro asiakas ja kuuleva henkilö, jonka kanssa viittomakielinen henkilö asiaansa hoitaa, voivat kaikki olla fyysisesti eri paikoissa. Tai kuuro henkilö ja kuuleva henkilö ovat samassa paikassa, mutta tulkki on toisaalla. Tulkki ja kuuro asiakas ovat yhteydessä web-kameran ja tietokoneen kuvapuhelinohjelman kautta, jolloin he näkevät toistensa viittomisen tietokoneen ruudulta. Tulkki taas voi olla yhteydessä kuulevaan henkilöön tavallisen puhelimen kautta.
Mihin tulkkipalvelua voi käyttää?
Viittomakielen tulkkipalvelua voi käyttää kaikissa niissä tilanteissa, joissa osapuolilla ei ole yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa. Palvelun tavoitteena on mahdollistaa kuulovammaisen henkilön itsenäinen päätöksenteko ja omien asioiden hoito käyttäen omaa äidinkieltään.
Tulkkipalvelua voi käyttää mm.
* asiointiin (posti, pankki, virastot, parturi, terveydenhuolto jne.)
* postin lukemiseen
* puhelintulkkaukseen (asioiden hoito, soitto kuulevalle ystävälle tai sukulaiselle)
* opiskeluun
* harrastuksiin ja kulttuuritilaisuuksiin (kyläily, liikunta, elokuvat, juhlat, tv-ohjelman seuraaminen, konsertit, teatteri jne.)
* lomakkeiden täyttämiseen ja niiden sisältöjen kääntämiseen
* työhön liittyviin tilanteisiin (esim. kokoukset)
Kuka voi hakea tulkkipalvelua?
Viittomakielen tulkkipalveluun ovat oikeutettuja vaikeasti kuulovammaiset tai kuulonäkövammaiset henkilöt.
Kuinka paljon tulkkipalvelua saa?
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää viittomakielen tulkkipalvelua sitä tarvitsevalle vaikeasti kuulovammaiselle henkilölle vähintään 180 tuntia vuodessa ja vaikeasti kuulonäkövammaiselle henkilölle vähintään 360 tuntia vuodessa. Tämän lisäksi opiskelutulkkausta on järjestettävä siinä laajuudessa, kuin opiskelija sitä välttämättä tarvitsee selviytyäkseen opinnoistaan.
Palvelun hakeminen
Viittomakielen tulkkipalvelua haetaan kirjallisesti oman kotikunnan sosiaalitoimesta joko vapaamuotoisella hakemuksella tai määrätyllä hakulomakkeella. Hakemuksessa on perusteltava tarkasti, miksi tulkkipalvelua tarvitaan ja kuinka paljon palvelua tarvitaan. Pohjois-Karjalassa tulkkipalvelua järjestää useimmilla paikkakunnilla Honkalampi-säätiön tulkkikeskus. Pielisen Karjalan kunnissa viittomakielisten tulkkipalvelun järjestää Nurmeksen kaupungin tulkkikeskus. Tulkkikeskuksesta saat tarvittaessa ohjausta tulkin käytöstä. Jos alueellasi ei ole tulkkikeskusta, tietoa asioimistulkeista voit kysyä paikkakuntasi Kuurojen liitosta.
Hakeminen Lieksassa
Lieksassa viittomakielen tulkkipalvelua haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai sähköisellä lomakkeella sosiaali- ja terveystoimesta. Hakemukseen liitetään lääkärin lausunto siitä, että asiakkaalla on tulkkipalvelujen tarve ja että hän hyötyy niistä.
Päätöksen tekevät sosiaalityöntekijät. Päätös on aina yksilöllinen ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan palveluun ja hakijan olosuhteisiin. Asiakkaan tulot ja varallisuus eivät vaikuta avustuksen saamiseen vaan avustuksen perusteena on aina vammaisuus ja vammaiselle palvelusta tuleva apu. Asiakas saa päätöksen kirjallisena. Katso myös: Yleistä vammaispalveluista -päätös ja muutoksenhaku
Kun olet saanut päätöksen viittomakielen tulkkipalvelun saamisesta, ota yhteyttä Nurmeksen kaupungin tulkkikeskukseen tai Honkalampi-säätiön tulkkikeskukseen.
Yhteystiedot linkeistä:
Nurmeksen kaupunki - Tulkkikeskus
Honkalampi-säätiö - Tulkkikeskus
Tiedustelut johtava sosiaalityöntekijä puh. 04010 44305, sosiaalityöntekijä (vanh.palv.) puh.04010 44313 ja sosiaalityöntekijä (vamm. palv.) 04010 44311
Linkit
Sähköinen hakemuslomake Lieksan vammaispalveluihin (suojattu yhteys)
Suomen tulkkikeskukset
Vapaamuotoisen hakemuksen malli
Vammaispalvelulaki 8a§
Sosiaali- ja terveysministeriö, tulkkipalvelut
Suomi.fi -Viittomakielisille
