Tällä sivulla:
Mitä puhevammaisten tulkkipalvelu on?   Kuka voi hakea tulkkipalvelua?   Kuinka paljon palvelua saa?   Mihin puhevammaisten tulkkipalvelua voi käyttää?   Palvelun hakeminen   Hakeminen Lieksassa   Linkit

Mitä puhevammaisten tulkkipavelu on?
Puhevammaisten tulkkipalvelu on tulkkausta tai tulkintaa. Palvelu sisältää usein kommunikoinnin avustamista ja tukemista.

• Tulkkaus = epäselvän puheen selventämistä (puhetulkkaus), kääntämistä kielestä toiseen (Bliss-kielestä puhuttuun), asiakkaan kirjoittaman viestin ääneen lukemista (lukutulkkaus), asiakkaan tuottaman viestin kirjoittamista (kirjoitustulkkaus) ja kirjoitetun viestin selventämistä asiakkaalle.
• Tulkinta = viestien merkitysten muokkausta, kokoamista tai laajentamista esim. kuvien, piirtämisen, tukiviittomien, eleiden, ilmeiden, osoittamisen, näyttämisen, asentojen, ääntelyiden, toiminnan, yksittäisten, sananalkujen, kirjaimien, numeroiden, esineiden ja karttojen avulla.
• Kommunikoinnin avustaminen ja tukeminen = puhevammaisten tulkki avustaa asiakasta ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään muita huolehtimalla kommunikoinnin apuvälineiden esilläolosta ja niiden toimivuudesta, henkilökohtaisten kuvamateriaalin valmistamisesta, päivittämisestä ja niiden käytön ohjauksesta, avustaa kommunikoinnin apuvälineiden käytössä ja avustaa asiakasta kommunikoinnin kannalta parhaaseen asentoon.

Kuka voi hakea tulkkipalvelua?
Puhevammaisten tulkkipalvelua voivat hakea henkilöt, joilla on vaikea puhevamma jonkin sairauden tai vamman vuoksi. Puhevammaisilla henkilöillä voi olla myös vaikeutta puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä, lukemisessa ja kirjoittamisessa. Hänen voi olla myös vaikeaa saada keskusteluyhteyttä toisten ihmisten kanssa.

Kuinka paljon palvelua saa?
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää puhevammaisten tulkkipalvelua sitä tarvitsevalle henkilölle. Tulkkipalvelua voi saada Vammaispalvelulain mukaan 180 tuntia/vuosi.

Mihin puhevammaisten tulkkipalvelua voi käyttää?
Puhevammaisten tulkkipalvelua voidaan käyttää kaikissa tilanteissa, joissa osapuolet eivät pysty ymmärtämään toisiaan ja joilla ei ole yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa. Palvelun tavoitteena on lisätä puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia itsenäiseen päätöksentekoon ja omien asioiden hoitoon. Tulkkipalvelun tarve ja sisältö riippuu asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.

Tulkkipalvelua käytetään esimerkiksi:

• asioimiseen (terveydenhuolto, pankki, virastot, parturi, kaupassa käynti ym.)
• postin lukemiseen
• lomakkeiden täyttämiseen ja niiden sisältöjen selventämiseen asiakkaalle
• asiakkaan kommunikaatiomenetelmän käytön ohjaukseen ja harjoitteluun
• lähiympäristön ohjaukseen asiakkaan kommunikaatiomenetelmien käyttöön
• kirjoitustulkkaukseen
• kirjoittamisen avustamiseen
• puhelintulkkaukseen
• koulutustilaisuuksiin
• opiskeluun
• vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin (liikunta, kulttuuritilaisuudet jne.)
• juhlatilaisuuksiin
• asiakkaan ja lähi-ihmisten vuorovaikutuksen vahvistamiseen ja motivoimiseen
  

Tulkkipalvelu ei korvaa tai täydennä avustuspalveluita (esim. henkilökohtainen avustaja, kyytipalvelut), joita puhevammainen henkilö mahdollisesti tulkkipalvelun lisäksi tarvitsee.

Palvelun hakeminen
Puhevammaisten tulkkipalvelua haetaan kirjallisesti oman kotikunnan sosiaalitoimesta joko vapaamuotoisella hakemuksella tai määrätyllä hakulomakkeella. Hakemuksessa on perusteltava tarkasti, miksi tulkkipalvelua tarvitaan ja kuinka paljon palvelua tarvitaan. Pohjois-Karjalassa Brahean Puhetulkit Oy ja Honkalampi-säätiön AAC-keskus järjestävät puhevammaisten tulkkipalvelua.

Päätöksen tekevät sosiaalityöntekijät. Päätös on aina yksilöllinen ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan palveluun ja hakijan olosuhteisiin. Asiakkaan tulot ja varallisuus eivät vaikuta avustuksen saamiseen vaan avustuksen perusteena on aina vaikeavammaisuus ja vammaiselle palvelusta tuleva apu. Asiakas saa päätöksen kirjallisena. Katso myös: Yleistä vammaispalveluista - päätös ja muutoksenhaku

Hakeminen Lieksassa
Lieksassa puhevammaisten tulkkipalvelua haetaan vapaamuotoisella hakemuksella tai sähköisellä lomakkeella sosiaali- ja terveystoimesta. Hakemukseen liitetään oman puheterapeutin tai lääkärin lausunto siitä, että asiakkaalla on tulkkipalvelujen tarve ja että hän hyötyy niistä.

Kun olet saanut päätöksen puhevammaisten tulkkipalvelun saamisesta, ota yhteyttä haluamaasi palveluntuottajaan: lieksalaiseen Brahean Puhetulkit Oy:n puhetulkkiin tai Honkalampi-säätiön AAC-keskukseen, niin sovitaan ensimmäinen tapaamisaika. Tapaamiseen osallistuvat asiakas, sekä tarpeen mukaan lähiomaiset, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, oma hoitaja ja joko Brahean Puhetulkit Oy:n  puhetulkki tai AAC-työntekijä ja puhevammaisten tulkki.

Tiedustelut:
johtava sosiaalityöntekijä Tarja Lehto, puh. (013) 689 4203 tai
sosiaalityöntekijä Tuula Salokangas, puh. (013) 689 4032
Brahean Puhetulkit Oy: Pirjo Mikkonen, puh: 040 359 3965

Honkalampi-säätiön AAC -keskus: Maire Huttunen, puh. 050 388 6617

Linkit

Sähköinen hakemuslomake Lieksan vammaispalveluihin (suojattu yhteys)

Honkalampi-säätiö - AAC-keskus

Suomen tulkkikeskukset

Vapaamuotoisen hakemuksen malli

Vammaispalvelulaki 8a§

Papunet - tietoa puhetta tukevista kommunikointimenetelmistä yleis- ja selkokielellä.

Kehitysvammaisten tukiliitto, tulkkipalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö, tulkkipalvelut

Marjaanan maailma YLE:n verkkosarja puhe- ja liikuntavammaisen tytön kasvusta lapsesta nuoreksi