Ammattina puhevammaisten tulkki
Puhevammaisten tulkki voi työskennellä kaikissa niissä tilanteissa, joissa vaikeasti puhevammainen henkilö kommunikoi kanssaihmistensä kanssa. Osa puhevammaisten tulkeista toimii lisäksi AAC -työntekijöinä. AAC on lyhenne englannin kielen sanoista Augmentative and Alternative Communication ja sillä tarkoitetaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Esimerkkeinä näistä mainittakoon piktogrammikuvien, bliss-symbolien ja tukiviittomien käyttö. Seuraava teksti perustuu puhevammaisten tulkki / AAC -työntekijä Maire Huttusen haastatteluun.
Maire Huttunen työskentelee puhevammaisten tulkkina ja AAC -kouluttajana Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksessa Joensuussa. Pohjakoulutukseltaan hän on kehitysvammaisten hoitaja, ja vuonna 1995 hän suoritti ensimmäisten joukossa AAC -työntekijän tutkinnon. AAC -osaaminen oli tuolloin uutta koko Euroopassa. Työhön tulkkikeskukseen hän tuli noin viisi vuotta sitten, työskenneltyään aikaisemmin kehitysvammatyössä. Myös se tarjosi hyvät mahdollisuudet AAC -osaamisen hyödyntämiseen. Puhevammaisten tulkin ammattitaitoa voi hyödyntää lähes kaikissa sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Lähes kaikilla puhevammaisten tulkiksi kouluttautuvilla onkin pohjakoulutus johonkin muuhun alan tehtävään.
Maire Huttusen työpäivät koostuvat varsinaisista tulkkaustilanteista, tulkkipalvelun kehittämistehtävistä, tiedottamisesta ja kouluttamisesta sekä neuvotteluista kuntien sosiaalitoimen kanssa tulkkipalvelupäätöksistä. Honkalampi-säätiön tulkkikeskuksessa työskentelee neljä puhevammaisten tulkkia, ja jokaisella heistä on vastuullaan useita freelancer-pohjalta toimivia tulkkeja.
Puhevammaisten tulkin tehtäviin vaadittavan, 40 opintoviikon laajuisen puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon voi suorittaa joko oppisopimuksella tai monimuotokoulutuksena. Koulutus kestää puolestatoista kahteen vuoteen. Useimmat koulutukseen hakeutuvista ovat suorittaneet jonkin muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon, mitä pidetäänkin suosituksena. Laki ei tätä vaadi, vaan pohjakoulutukseksi riittää peruskoulun suorittaminen.
Ihmisläheistä työtä
Tärkeimmiksi puhevammaisten tulkin työssä tarvittaviksi ominaisuuksiksi Maire Huttunen listaa erittäin hyvän suomen kielen taidon sekä kyvyn pysyä tulkin roolissa kaikissa tilanteissa, vaikka tietotaitoa riittäisi muuhunkin. Viimemainittu ammattitaidon osa korostuu erityisesti toimittaessa asiakkaan tulkkina terveydenhoitotilanteissa, koska tulkki itsekin on usein terveydenhuoltoalan ammattilainen. Välttämättömän suomen kielen taidon lisäksi myös vieraiden kielten osaamisesta on hyötyä. Tulkkaustilanteissa tarvitaan myös luovuutta.
Puhevammaisten tulkin työn parhaita puolia ovat Maire Huttusen mukaan työn ihmisläheisyys, vaihtelevuus ja monipuolisuus. Haasteelliseksi työn tekee se, että tulkkaustilanteissa kohtaa hyvin eri tavoin vammautuneita henkilöitä. Tulkin tulee pystyä samanaikaisesti säilyttämään ammatillisuutensa ja tarvittaessa eläytymään asiakkaan tilanteeseen. Huttunen kertoo työnsä olevan vaativaa, mutta samalla hyvin antoisaa ja mielenkiintoista.
Teknologia apuna
Teknologian kehittyminen on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja myös puhevammaisten tulkkipalveluun mahdollistaen muun muassa etätulkkauksen kuvapuhelimen välityksellä ja kehittyneempien puhelaitteiden käytön. Tämä vaatii tulkeilta jatkuvaa kouluttautumista. Etätulkkausta voidaan käyttää missä tahansa, missä on käytössä kuvapuhelin. Oman työkuvansa Huttunen kertoo työuransa aikana laajentuneen puhetulkkina toimimisesta AAC -koulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Uralla eteneminen on mahdollista lisäkoulutuksen kautta. Kielitaidon karttuminen mahdollistaa vaativan tason tulkkaukset ja pedagogisia opintoja suorittamalla voi päästä mukaan kommunikaatio-opetuksen kehittämistyöhön.
Lopuksi Maire Huttunen kertoo, että vaikka kehittämistyön osuus hänenkin työstään kasvaa jatkuvasti, hän haluaa säilyttää suorat asiakaskontaktit ja puhetulkkina toimimisen osana työtään myös jatkossa.
