Ammattina kuntoutusohjaaja
Kuntoutusohjaajia työskentelee muun muassa keskussairaaloissa, yliopistosairaaloissa ja vammaisjärjestöissä. Heidän työnsä painottuu yleensä tiettyyn asiakasryhmään, kuten lapset tai tietyn vammaryhmän edustajat. Kuntoutusohjaajan ammattiin voi päätyä monella eri koulutustaustalla: useimmat ovat sairaanhoitajia, mutta joukosta löytyy myös muun muassa toiminta- ja fysioterapeutteja sekä sosiaaliohjaajia. Kaikkiin näihin voi kouluttautua suorittamalla nelivuotisen ammattikorkeakoulututkinnon. Työtehtävät, työnkuva ja asiakkaat vaihtelevat työyksikön mukaan. Lasten kuntoutusohjaajan asiakkaiden ikäjakauma vaihtelee nollasta kuuteentoista vuoteen, kun taas esimerkiksi kuulo- tai näkövammaisten kuntoutusohjaajalla voi olla kaikenikäisiä asiakkaita vauvoista vanhuksiin.
Tätä kirjoitusta varten on haastateltu kuntoutusohjaaja Riitta Janhusta Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenneurologian yksiköstä. Kuntoutusohjaajaksi pääsee parhaiten työskentelemällä ensin saman yksikön muissa tehtävissä. Pohjois-Karjalan keskussairaalan kuntoutusohjaajien toimialueena on Pohjois-Karjala sekä lisäksi Heinäveden kunnan alue.
Lasten kuntoutusohjaaja
Kuntoutusohjaaja Riitta Janhunen tekee työtään neurologisesti sairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä parissa. Kuntoutusohjaaja tapaa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä usein heidän tullessaan ensimmäistä kertaa sairaalan poliklinikalle. Myös keskustelut osastojaksoilla olevien lasten vanhempien kanssa kuuluvat osana hänen työpäiväänsä. Päivittäinen työ sisältää myös paljon puhelinkeskusteluja asiakasperheiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yhtenä kuntoutusohjaajan tehtävänä on asiakkaiden ohjaus sopeutumisvalmennuskursseille hakeutumisessa. Riitta Janhunen toteaa, että kuntoutusohjaajan työtehtävissä eri toimintaympäristöissä on jonkin verran eroavaisuuksia: esimerkiksi kuntien palveluksessa olevien kuntoutusohjaajien työ painottuu keskussairaalan kuntoutusohjaajaa enemmän kotikäynteihin ja asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Janhunen kuvailee työtään hyvin vaihtelevaksi. Asiakkaan luona voidaan käydä kotikäynnillä tai asiakasta tavataan sairaalan poliklinikalla tai esimerkiksi hänen omassa koulussaan tai päiväkotiryhmässään. Kuntoutusohjauksen tarkoituksena on laatia asiakkaana olevalle lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen kokonaisvaltainen suunnitelma tukitoimista, joita arjen sujumiseksi tarvitaan. Kuntoutusohjaaja toimii asiakkaan kokonaistilanteen koordinoijana, kokoaa lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden suositukset ja suunnitelmat yhtenäiseksi kuntoutussuunnitelmaksi ja on samalla linkki asiakasperheen ja muun hoitohenkilökunnan välillä.
Yhteistyötä verkostoissa
Riitta Janhunen kertoo työnkuvansa muuttuneen aiemmasta pitkäjänteisestä asiakastyöstä useine kotikäynteineen yhä enemmän verkostoituneeseen ja avun välittämisen suuntaan. Nykyisin kotikäyntejä on yleensä vain yksi asiakasta kohden. Työ painottuu yhteistyökumppanien ja asiakkaan tarvitsemien palvelujen etsimiseen hänen omasta lähiympäristöstään. Kunnan palveluihin oikeutetut ohjataan hakemaan niitä ja kaikkia opastetaan yksityisten tai kolmannen sektorin järjestämien palvelujen etsimisessä.
Kysyttäessä kuntoutusohjaajan työssä tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia, Janhunen tuo esiin avoimuuden ja hyvät yhteistyötaidot sekä rohkeuden ottaa yhteyttä eri tahoihin asiakkaiden asioissa. Työnsä parhaita puolia hänen mielestään ovat työn vaihtelevuus ja monipuolisuus sekä mahdollisuus tehdä työtä itsenäisesti. Työn itsenäisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikista tilanteista pitäisi selvitä yksin vaan kuntoutusohjaajan taustatukena keskussairaalassa on moniammatillinen työryhmä. Kuntoutusohjaajan työ tarjoaa näköalapaikan siihen, mitä asiakasperheille kuuluu, sekä siihen, miten tiedonsaanti ja palvelut on järjestetty.Työssä saa myös kohdata eri-ikäisiä asiakkaita ja paljon erilaisia ihmisiä.
Suurimpia haasteita ovat tilanteet, joissa asiakkaan ongelmaa ei pystytäkään ratkaisemaan. Esimerkkinä näistä ovat kuntien määrärahasidonnaiset, harkinnanvaraiset palvelut, joiden myöntäminen riippuu asiakkaan kotikunnasta. Toinen haaste liittyy myös yhtenä parhaimmista puolista mainittuun itsenäiseen työhön: kuntoutusohjaajan ollessa esimerkiksi lomalla työt jäävät odottamaan, koska sijaisia tai varahenkilöitä ei ole.
Uralla etenemisen mahdollisuuksia Riitta Janhunen pitää omassa työssään melko olemattomina lukuun ottamatta oman työn kehittämistä. Lisäkoulutuksesta tai työn kehittämisestä huolimatta tehtävänimike kuntoutusohjaaja pysyy samana.
