Ammattina fysioterapeutti

Fysioterapeutti on fyysisen kuntoutuksen asiantuntija. Osa fysioterapeuteista on erikoistunut tiettyyn potilasryhmään, esimerkiksi henkilöihin joilla on jokin tuki- tai liikuntaelinvamma tai neurologinen vamma tai sairaus. Jotkut fysioterapeutit ovat erikoistuneet lasten fysioterapiaan. Aikaisemmin samoissa tehtävissä työskentelevien nimike oli lääkintävoimistelija.

Fysioterapeutteja työskentelee niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Julkisella sektorilla työpaikkana voi olla esimerkiksi kunnan terveyskeskus, osa taas toimii itsenäisinä yrittäjinä tai yritysten työntekijöinä.  Myös kolmannen sektorin järjestöt työllistävät fysioterapeutteja, usein järjestön omissa kuntoutuskeskuksissa. Fysioterapia voi nykyisin olla varsinaisessa hoitopaikassa toteutettavan terapian lisäksi esimerkiksi asiakkaan ohjausta yleisellä kuntosalilla tai muussa vastaavassa liikuntapaikassa.

Fysioterapeutti Anu Kivimäki työskentelee Lieksan kaupungin palveluksessa, terveyspalvelukeskuksen fysioterapiayksikössä. Hän kertoo päätyneensä ammattiin työn ihmisläheisyyden takia. Tyypillinen työpäivä sisältää sekä yksilö- että ryhmäfysioterapiaa erilaisille potilasryhmille vauvoista vanhuksiin. Hän kuvailee työnsä olevan täynnä mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Anu Kivimäen pääasiallisia potilasryhmiä ovat lapset ja nuoret, selkäpotilaat sekä muut tuki- ja liikuntaelinsairaat ja -vammaiset.

Fysioterapeutteja valmistuu kolme ja puoli vuotta kestävän ammattikorkeakoulututkinnon kautta. Valmistumisen jälkeen fysioterapeutti voi erikoistua esimerkiksi lasten ja nuorten fysioterapiaan, neurologiseen fysioterapiaan tai eläinfysioterapiaan.

Liikuntaa ihmisten kanssa
Anu Kivimäki pitää fysioterapeutin tärkeimpinä ominaisuuksina liikunnallisuutta ja sitä, että pitää ihmisläheisestä työstä. Työn parhaina puolina hän pitää työnsä samanaikaista itsenäisyyttä ja mahdollisuutta toimia tiimissä. Asiakkaiden antama palaute kannustaa työssä eteenpäin. Aiemmin fysioterapeutin työ oli hyvin fyysistä ja painottui passiiviseen terapiaan kuten hierontaan, kun taas nykyisin potilas on itse aktiivisessa roolissa ja pääpaino on liikunnallisessa kuntoutuksessa. Toinen fysioterapiatyössä tapahtunut muutos on vastuun kasvanut määrä, kun osa aiemmin lääkäreille kuuluneista tehtävistä on siirtynyt fysioterapeuteille.

Työuralla etenemisen mahdollisuuksista kysyttäessä Kivimäki toteaa, että kunnan palveluksessa työskentelevien osalta etenemismahdollisuudet ovat melko vähäiset. Aina on kuitenkin mahdollisuus oman työtaidon kehittämiseen lisäkoulutuksella.

Anu Kivimäen mukaan fysioterapeutin työhön kannattaa hakeutua, jos haluaa työskennellä liikunnan, ihmisten ja auttamisen parissa. Fysioterapeutin koulutus soveltuu moniin eri työtehtäviin erilaisissa työpaikoissa. Haastattelun lopuksi Kivimäki kertoo vielä olevansa itse tällä hetkellä unelma-ammatissaan.