TIEDOTE 31.8.2011

Pielisen museo vaalii metsäkulttuuria

Perinteinen puunkäytön taito näkyy kaikkialla Pielisen museolla Lieksassa. Eri vuosisadoilta olevat pihapiirit rakennuksineen, kalusteineen ja käyttöesineineen ovat pitkälti puusta käsityönä valmistettuja. Puunkäyttö on ollut kestävää ja rakennukset ovat säilyneet hyvin hoidettuina vuosisatoja. Pielisen museon rakennusperinteen ja karjalaisen metsätyöperinteen kokonaisuus antaa aineksia tämän päivän kestävään rakentamiseen.

Ulkomuseon rakennuksista ja niiden historiasta keskiviikkona kestävän kehityksen kumppanuustilaisuuden opastetulla kierroksella puhunut museonjohtaja Liisa Eskelinen kertoi kuinka rakennuskannan ylläpitäminen perinteisin työtavoin ja luonnonmateriaalein on joskus haastavaakin, mutta opettavaista. Puurakentamisen arvostus on onneksi tänä päivänä noussut kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden myötä.

Tilaisuudessa puhunut professori Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopistosta nosti esille maakunnan metsä-kulttuurin ja käytti sattuvana esimerkkinä valtakunnallisen metsäkeskuksen sijoittamiseen liittyvää kamppailua:

- Minulta kysyttiin, olemmeko nyt suruissamme, kun valtakunnallinen metsäkeskus näyttää menevän Lahteen. Vastasin, että suruun meillä ei ole mitään syytä vaikkemme metsäkeskusta saisikaan – meillä on joka tapauksessa metsään perustuva monipuolinen ja elävä kulttuuri, jota ei voi siirtää maakunnasta pois. Se on tuonut meille myös monipuolisen metsäosaamisen.

Tilaisuuden yhteydessä julkistettiin myös Pielisen museon ottaminen neljänneksi kumppaniksi Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kestävän kehityksen kumppanuusverkostoon. Museonjohtaja Liisa Eskelinen toi esille kuinka kestävää kehitystä on museon perustoiminnassa edistetty jo kauan:

- Kumppanuus tuo monille jo toteutetuille toimille yhteisen nimen ja niille kuuluvan huomion. Museon perustoiminta, kulttuurin säilyttäminen ja tiedonjakaminen, on kestävää kehitystä parhaimmillaan.

Pielisen museo toimii paikallisella tasolla kulttuurin lisäksi myös monipuolisesti sosiaalisen kestävyyden alalla. Museon toiminta karjalaisen puurakentamisen säilyttämiseksi on kansainvälisestikin merkittävää ja maailmanlaajuiset yhteydet biosfäärialueverkoston kautta korostavat jatkossa tätä työtä ja sen merkitystä. Tunnelma Pielisen museon pirteissä ja kämpissä oli elokuun viimeisenä päivänä tihkusateesta huolimatta lämmin. Eletty elämä tulee todeksi leveisiin lattialankkuihin hioutuneista kuvioista ja käytössä kuluneista tarve-esineistä.

Biosfäärialueet ovat Unescon MaB (Man and the Biosphere; www.unesco.org/mab) -ohjelmaan kuuluvia kestävän kehityksen kokeilu- ja kehittämisalueita. Ohjelmassa on noin 570 merkittävää ja tunnettua aluetta (mm. Galapagos-saaret, Ayers Rock, Yellowstone); yksi alueista on Pohjois-Karjalan biosfäärialue. Kehittämisen tavoitteena ovat kansainväliset, sovellettavat mallit siitä, kuinka ihminen ja luonto voivat parhaiten elää sopusoinnussa keskenään. Biosfäärialueiden näkökulma on kokonaisvaltainen (talous, luonto, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat). Toiminnan keskeinen taustavoima on monipuolinen tutkimus. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen hallinto-organisaatio on Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Lisätietoja:

Pohjois-Karjalan biosfäärialue

Anna Mustonen, puh. +358 40 167 7521
anna.mustonen@ely-keskus.fi 

Pielisen museo

Liisa Eskelinen, puh. +358 4010 44150
liisa.eskelinen@lieksa.fi