Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Lieksan kaupunki
Lieksan kaupunki > Sivistys > museo > euprojekti > Pielisen museon vanhojen rakennusten peruskorjaus
vihjeet 
Pielisen museon vanhojen rakennusten peruskorjaus

kyltti seinään

Museon peruskorjauksen aikaisemmat vaiheet

EU-RAHOITTEINEN PIELISEN MUSEON VANHOJEN RAKENNUSTEN KUNNOSTAMISHANKE 2009 - 2011

eu eakr

vipuvoimaa eu ELY-logo

Pielisen museo sai huomattavan korjausavustuksen Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen päätöksellä 25.6.2009. Kolmivuotisessa hankkeessa jatkettiin Pielisen museon ulkomuseorakennusten peruskorjausta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 515 000 euroa, josta Lieksan kaupungin omavastuuosuus oli 25 %.

Nurmijärven tuulimylly peruskorjattunaPeruskorjauksen jatkaminen on ollut ajankohtaista ja kiireellistä, sillä peruskorjaamattomat rakennukset olivat erittäin huonossa kunnossa, jotkut oli jopa suljettu yleisölle vaarallisina. Monien rakennusten katot oli tilapäisesti katettu pressuilla ja riekaleiset pressukatot rumensivat yleiskuvaa, joka jo monelta osin alkoi olla kunnossa.

Vuonna 2009 kunnostettiin kuusi rakennusta: karjovenekatos, rehulato, nuottakota, verkkovaja, ratasmylly ja Hattuvaaran tuulimylly. Myös ortodoksinen muistomerkki sai uuden katon. 

Vuonna 2010 korjauksen kohteina olivat kalastus- ja venevaja, puima- ja tuultokoneiden katos, riihilato sekä Savijoen vesimylly. Kelovaaran tuvan, Ikolan porstuan sekä riihen ja ruumenuksen peruskorjaus saatiin myös melko pitkälle.

Vuoden 2011 kesäkauden aikana on korjattu Kelovaaran tuvan ja Ikolan porstuan sekä riihen ja ruumenuksen katot,  viljankuivaamot, pyssysepän, nikkarin ja pyykkärin aitat, pärehöylät sekä Kotalahden ja Nurmijärven tuulimyllyt. Syksyn mittaan kunnostettiin vielä Kunnan jyvämakasiini. Makasiinin peruskorjauksesta vastasi Lujatalo Oy.

Peruskorjaustyötä toteuttamassa on ollut viisihenkinen, Lieksan kaupungin teknisen palvelukeskuksen hallinnoima työryhmä, jonka johdossa on rakennusinsinööri Jari Muikku. Museon henkilökunta hoiti hankkeen dokumentoinnin ja toimi museoalan asiantuntijoina.  

Pärekaton tekoa

Vanhojen rakennusten korjaaminen on tarkkaa ja käsityövaltaista työtä. Vielä toistaiseksi on onnistuttu löytämään perinteisen hirsirakentamisen taitavia kirvesmiehiä ja olisi tärkeää saada taito siirrettyä nuoremmalle sukupolvelle yhdessä työskentelyn kautta. Materiaalit asettavat myös omat vaatimuksensa ja ne on työstettävä perinteisin menetelmin.

Peruskorjauksen tavoitteena on arvokkaan museoalueen säilyttäminen merkittävänä kulttuuriperintönä tuleville sukupolville sekä itäsuomalaisen perinteisen rakennuskulttuurin tutustumiskohteena matkailijoille ja paikallisille asukkaille.

 




13.2.2012 13:43