Pielisjärven kirkkoherrat, Jakob Stenius vanhempi (kirkkoherrana 1740-1766) ja Jakob Stenius nuorempi (edellisen poika, kirkkoherrana 1768-1809), tunnetaan lempinimillään Korpi- ja Koski-Jaakko. Nämä kirkonmiehet harrastivat seurakunnallisten ja hengellisten asioiden lisäksi myös maatalouden ja muun elinkeinoelämän kehittämistä sekä lukutaidon ja kristinopin tietämyksen lisäämistä pielisjärveläisten keskuudessa. Lempinimensä he saivat juuri soiden ja korpien kuivattamisesta niityiksi ja viljelymaiksi sekä koskien perkauksesta ja myllyjen rakentamisesta.

Kansanopetus oli Jaakkojen aikana kirkon huolena. Tähän kiinnitti varsinkin Korpi-Jaakko paljon huomiota. Hän hankki seurakuntaansa pitäjänkoulumestarin, kuulusteli itse ahkerasti lapsia kotikuulusteluissa ja kaikkia seurakuntalaisia kinkereillä. Korpi-Jaakon valistustoiminta sai usein railakkaitakin piirteitä ja herätti siksi suuttumusta seurakuntalaisissa. Kinkereille oli vuosittain pakko tulla ja huonolukuiset saivat niissä hävetä kinkerituvan pöydän alla. Rovasti antoi huonosta lukutaidosta aikuisille jopa sakkoja tai määräsi jalkapuuhun. Pappi saattoi viedä ainoan padan tai kattilan talosta, jos lukeminen tai katekismus ei luistanut. Vihille ei lukutaidottomalla ollut asiaa.

TEHTÄVÄ 1.

Keskustelkaa Korpi-Jaakon opetusmenetelmistä. Olivatko ne mielestänne tehokkaita? Mikä olisi mielestänne pahin (ja tehokkain) rangaistus lukutaidottomuudesta: rahasakko, häpeärangaistus jalkapuussa, ainoan keittoastian takavarikointi vai elämä vanhana poikana tai piikana.

TEHTÄVÄ 2.

Kirjoittakaa ja näytelkää kuvaelma aiheesta "Kinkereillä Korpi-Jaakon aikaan".