Pielisjärven ja samalla Pohjois-Karjalankin ensimmäinen rukkisorvari oli v. 1761 pitäjänkäsityöläisen valtakirjan saanut Pekka Carelberg. 1800-luvulla oli Lieksassa ja ympäröivissä kylissä useita ammattimaisia rukkisorvareita l. varvareita.

Vakkamestarit valmistivat haavasta, koivusta, tuomesta ja petäjästä isoja jauho-, matka- ja kirkkovakkoja, jauhoseuloja sekä pieniä voivakkoja. Kaikenkokoisilla vakoilla oli omat lestinsä l. painimensa. Vakan seinämä l. keri veistettiin esim. koivu- tai haapapölkyn pinnasta. Se kostutettiin, pehmitettiin lämpimässä uunissa ja sidottiin painimeen. Vakan pohja vuoltiin petäjäpuusta.

Jauhovakka oli kanneton, mutta voi- ja kirkkovakkaan valmistettiin kansi. Matkavakka voitiin raudoituttaa sepällä ja varustaa lukolla. Morsius- ja kirkkovakat saatettiin maalata koristeellisiksi.

VAKANVALMISTUSOHJEITA VAKKA-LAURIN MUKAAN