| Pielisen museo opetussivusto > elinkeinot > Hevonen |
|
|
Hevonen
Hevosta hoidettiin yleensä hyvin, mutta erillinen talli oli harvinainen vielä 1800-luvulla. Hevoset oleskelivat kujassa l. tarhassa. Talon isäntä piti itse huolta hevosestaan, kun taas nautakarjan hoito jäi kokonaan naisväen tehtäväksi. Hevosen arvostus näkyi niin ruokinnassa kuin muussakin huollossa. Hevoselle oli riitettävä heiniä silloinkin kun lehmät elivät pitkän talven pelkkien olkien varassa. Pakkasilla hevonen tuotiin usein kylmästä kujasta tai tallista syömään apettaan tuvan ovensuunurkkaan. Myös talvisen ajomatkan jälkeen hevosen annettiin lämmitellä ja kuivatella tuvassa ennen talliin viemistä.
Hevosta ohjattiin suitsilla, jotka oli kiinnitetty hevosen pään ympäri kiertäviin päitsiin. Matkantekoa varten itäsuomalainen hevonen valjastettiin luokkivaljaisiin, joiden tärkeimmät osat ovat länget, luokki ja rahkeet. Vetäminen tapahtui hevosen lapoihin tukeutuvien puisten länkien avulla. Luokki oli koivusta tai pihlajasta painettu kaari, jolla länget nahkaisten rahkeiden välityksellä yhdistettiin aisoihin. Luokin painaminen suoritettiin seinään kiinnitetyssä luokinpaininpuussa. Valjaitten nuorimpia osia ovat monihihnaiset mäkivyöt ja mahavyöllä selkään kiinnitettävä setolkka, jotka omaksuttiin venäläisiltä 1700- ja 1800-luvulla. 7.6.2006 17:55 |
| Naisten työt | Miesten työt | Maatalous | Metsätyö | Rakennukset | Pukeutuminen | Ruokatalous | Tarinat | Tehtävät | Historia | Teamware Pl@za | |