Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > asuminen > rakennukset > Virsuvaaran tupa
vihjeet 
Virsuvaaran tupa

uuni ja kolpitsaVuonna 1809 rakennettu Virsuvaaran tupa on kooltaan lähes 10 x 10 metriä. Hirsien sisäpinta on vanhan tavan mukaan piiluttu niin, että kirveen veistojälki on jäänyt näkyviin säännöllisenä, koristeellisena kuviointina.

Uusi tupa erosi vanhasta ennen kaikkea uunin suhteen, joka nyt rakennettiin savujohtoiseksi, varustettiin savukopalla ja -piipulla. Uutta on uunin ulkonurkalle rakennettu hella. Kolpitsa on vielä säilynyt uuninkyljessä irtonaisena, luukullisena laatikkona, jonka alla lattiassa on aukko sillan alle.

Uudesta tuvasta löytyy paljon perinteisiä piirteitä. Seiniä kiertävät edelleen pitkät penkit, karsinapuoli erottuu yhä naisten työskentelytilaksi kangaspuineen ja rukkeineen, orret ovat käytössä ja isännän pää pöydässä on vieläkin hiukan toista päätä leveämpi. Savuttomat seinät ja isommat ikkunat lisäsivät kuitenkin valoisuutta; ikkunaverhot, matot, maalin käyttö, huonekasvit, öljylamput ja muut ostotavarat toivat väriä ja viihtyisyyttä. kello

Pirtin pöytä seisoo tutulla paikallaan peräseinän pihanpuolinurkkauksessa. Isännän päässä on käden ulottuvilla piippuhylly sekä isännän seinäkaappi. Peräseinään on kiinnitetty seinäkello, virsikannel sekä tavallinen kannel. Virsikannel on yksikielinen, laatikkomainen jousisoitin. Peräpenkin päällä on kookas, 1800-luvulla yleistynyt penkkikaappi.

Kaapeissa säilytettiin kodin arvotavaroita ja sama käyttötarkoitus oli myös arkulla l. kirstulla. Arkku on ikivanha kaapin edeltäjä. Virsuvaaran tuvan arkku on ruskea, kuperakantinen, viistoseinäinen ja raudoitettu matka-arkku.

Karsinapuolella on rukki sekä kangaspuut. Tilaa vievät työvälineet säilytettiin yleensä aitassa ja tuotiin sisään vain kehruu- ja kudonta-ajaksi. Karsinaan on sijoitettu myös isännän ja emännän sivustavedettävä sänky. Vauva nukkui poikkijalaksisessa kätkyessä. Suurin osa talonväestä vietti yönsä yhä lattioilla olkipatjoillaan.

ikkunaUunin ympärille sijoittuva taloudenhoitovälineistö on monipuolistunut ja lisääntynyt entisestään. Hellalla on kahvipannuja sekä silitysrautoja. Viereiselle seinälle on ripustettu kahviprännäri l. rännäli (= kahvinpaahdin) ja jopa vohvelirauta.

Seinällä on myös käsipyyhe ja pesuvati, lattialla käsienpesujakkara, tiskipytty ja iso vesikorvo. Leipälapiot, piakat l. pijakat (= piirakkalapio) ja patahangot säilytettiin edelleen uuninsolassa.

Oviseinällä on astiahylly saviruukuille, venäläisille maalatuille puukupeille ja tehdastekoisille keramiikka-astioille. Oven pielessä on puinen suolasalkkari. Uunia vastapäätä olevan pihaikkunan edessä on pieni apupöytä.

Virsuvaaran tuvan ikkunoissa on salusiinit l. puoliverhot. Ikkunoilla kasvatettiin huonekasveja. 1800-luvulla suosittu ikkunakasvi oli palsami.



29.8.2006 14:23
Takaisin | Sivun alkuun | Tulostusversio