Maataloudesta elävän valtaväestön l. rahvaan keskellä eli pieni säätyläisten ryhmä, johon kuuluivat pappis- ja virkamiesperheet sekä esim. tehtaanomistajat. Myös varakkaat kauppiaat ja tilanomistajat lähestyivät säätyläispiirejä 1800-luvun loppuvuosikymmeninä.  

Useimmat entisen Pielisjärven säätyläiset asuivat kirkonkylässä tai sen liepeillä. Perheillä saattoi olla omistuksessa viljelymaita ja karjaa, joten elämänpiiri oli siinä mielessä tutusti maalainen. Maatalous- ja kotitaloustöitä tekemään oli kuitenkin palkattu palveluskuntaa ja herrasväki pyrki omassa yksityiselämässään noudattamaan mahdollisuuksiensa ja varojensa mukaan suuren maailman tapoja ja virtauksia.

Säätyläislapsen kasvuympäristö poikkesi monessa suhteen rahvaan lapsen elämästä. Kotona oli paljon enemmän ostotavaroita: huonekaluja, kirjoja, sanomalehtiä, astioita, leikkikaluja jne. 1800-luvulla kotikielenä saattoi olla vielä ruotsi. Pukeutumisessa pyrittiin muodinmukaisuuteen, vaikka vaatteista suuri osa valmistettiinkin itse. Myös ruokailutottumukset poikkesivat talonpoikaisen kansan ruokavaliosta ja ateriointitavoista sekä -välineistä. Ruokavalio oli monipuolisempi ja ruokailuvälineet tehdastekoisia ja henkilökohtaisia. 

Opillinen sivistys ehkä selvimmin erotti säätyläiset rahvaasta. Metsänhoitajan tai papin pojat ja tyttäret saattoivat oppia lukutaidon kotona vaikkapa äidiltään, mutta sen jälkeen he lähtivät kouluun lähikaupunkeihin, Lieksasta yleensä Joensuuhun tai joskus Sortavalaan asti. Lapset ja nuoret asuivat lukukauden ajan koulukortteereissa (yleensä yksityiskodeissa) ja pääsivät kotiin vain lomien ajaksi. (Ks. Tarinat: Kirjeitä koulukaupungeista) Tämä vaati tiettyä itsenäistymistä, mutta kaiken kaikkiaan lapsuus oli säätyläisoloissa pitempi kuin maalaiskodissa.

Pielisen museon ulkomuseoalueella on esitelty ainoastaan talonpoikaista asumiskulttuuria. Museon näyttelyhallissa on kuitenkin interiöörejä, jotka esittelevät 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun lieksalaisia säätyläiskoteja, niiden huonekaluja, esineistöä ja vähän aikakauden vaatetustakin.

Henkilökuva Pielisen museon kokoelmista