Naisväki valmisti kotona suuren osan käyttövaatteista. Vain takit, nutut, röijyt ja miesten puvut teetettiin yleensä räätälillä. Ompelutöiden ohessa kudottiin sukkia ja valmistettiin kintaita joko puikoilla kutoen tai kinnasneulalla neuloen. Talon naisilla riitti työtä myös vaatteiden korjaamisessa, paikkaamisessa, pesussa ja silityksessä.

Pyykki pestiin saunalla tai kesäisin rannalla. Pesuaineena käytettiin koivuntuhkasta valmistettua lipeää sekä teurasjätteistä keitettyä saippuaa t. suopaa. Pesuastiana oli usein jalallinen palju tai punkka. Vaatteet liotettiin, sotkettiin pyykkikorennolla korvossa, kurikoitiin kartulla, haudutettiin tai keitettiin lipeävedessä ja lopuksi huuhdeltiin kaivolla, avannossa tai rannassa. Villaisia ja värillisiä vaatteita ei keitetty, vaan ne pestiin haaleassa suopavedessä. 1900-luvulla pyykkilauta syrjäytti vähitellen pesukartun.

Vaatteet levitettiin kuivumaan aidalle, nurmelle tai puun oksille. Liinavaatteet silitettiin kaulauslaudan ja kaulaustukin avulla. Vauraassa talossa saattoi olla mankelikin. Silitysraudat alkoivat yleistyä Pielisjärvellä 1870-luvulla. Niitä kuumennettiin avotulella, hehkuvilla hiilillä tai hellan päällä.