Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Pielisen museo opetussivusto
Pielisen museo opetussivusto > asuminen > koti > Jokapäiväinen leipämme
vihjeet 
Jokapäiväinen leipämme

pettuhuhmar

Tärkeimpänä ruoka-aineena ja aterioiden perustana pysyi kauan pehmeä, rukiinen hapanleipä, jota leivottiin vähintään kerran viikossa. Kovakaan leipä ei ollut pitäjässä täysin tuntematonta. Varsinkin keväällä tehtiin isoja leipomuksia tilapäisorsilla ja leipähäkeissä kuivattaviksi. Kesäkuumillahan uunin lämmitys ei ollut suotavaa palovaaran vuoksi. Kuivattua leipää syötiin siis kesä- ja eväsleipänä.

Ruisleivän lisäksi leivottiin ohraleipää sekä ohrarieskaa. Rukiista tehtyä rieskaa kutsuttiin hiilikoksi. Jos karkeat ohrajauhot sekoitettiin piimään, saatiin piimärieskaa. Nopeasti vanheneva rieska syötiin heti tuoreeltaan.

Katovuosina jouduttiin turvautumaan pettuun, ja varattomimmat söivät usein normaaleinakin viljavuosina pettusekaleipää. Pettua saatiin petäjän kuoren alla olevasta nilakerroksesta ja sitä hienonnettiin pettuhuhmaressa. Myös suolaheinää, jäkälää ja olkia käytettiin hätäleivän aineksina. Viimeksi hätäleipään jouduttiin laajamittaisesti turvautumaan v. 1918.

suolakala-astiaLeivän yksinkertaisin särvin oli suola tai kalansuolavesi. Leipä, suola ja piimä lienevät muodostaneet köyhimpien tavallisen aterian. Tavallisissa oloissa särpimenä oli sentään muutakin, esim. tuoretta, suolattua tai kuivattua kalaa, uunissa kypsytettyä lihaa tai paistinlientä, kesäaikaan ehkä jotakin maitoruokaa




27.6.2006 8:30