2000-luku |
| |
|
1900-luku |
| 1973 |
Lieksan kaupunki syntyi (Lieksan kauppala ja sitä ympäröivä laaja Pielisjärven kunta yhdistettiin). |
| 1941-1944 |
Jatkosota Neuvostoliittoa vastaan.
Lieksa ei ollut varsinaisena sotatoimialueena. |
| 1939-1940 |
Talvisota Neuvostoliittoa vastaan.
Suomalaiset lähtivät hyökkäykseen Nurmijärven ja Hattuvaaran taistelulinjoilta,
venäläiset vetäytyivät. |
| 1936 |
Lieksa sai kauppalan oikeudet. |
| 1934 |
Lähes koko keskusta tuhoutui tulipalossa. |
| 1918 |
Pielisjärvellä vakava elintarvikepula. |
| 1917 |
Suomi saa itsenäisyyden. |
| |
|
1800-luku |
| 1880-luvulla |
Pielisjärvelle saatiin oma apteekki, sairaanhoitaja ja lääkäri. |
| 1873 |
Perustettiin ensimmäinen kansakoulu. |
| 1869 |
Höyrylaivaliikenne alkaa Pielisellä. |
| 1867-1868 |
Nälkävuodet. |
| 1808-1809 |
Suomen sota. Pielisjärvi säästyi Suomen sodan tuhoilta omien talonpoikaisjoukkojen ansiosta. |
| |
|
1700-luku (Korpi- ja Koski-Jaakko) |
| 1700-luku |
oli taloudellisen kehityksen ja vaurastumisen aikaa.
Kaksi tarmokasta kirkkoherraa Jaakob Stenius vanhempi eli Korpi-Jaakko ja Jaakob Stenius nuorempi eli Koski-Jaakko vaikuttivat kansan henkisen että aineellisen tason kohottamiseen. |
| 1714-1721 |
Isonvihan aika Suomessa. Suomi oli Venäjän joukkojen miehittämä. Myös Pielisjärvellä vaihtuivat verottajiksi venäläiset. |
|
» Pielisen museon opetussivusto: Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko |
| |
|
1600-luku (Pietari Brahe) |
| 1696-1697 |
Suuret nälkävuodet Suomessa, ihmisiä kuoli noin 130 000. |
| 1688 |
Kaupungin keskusta hävitettiin lopullisesti.
Alue oli Salomon Ehnbergin ja Simon Affleckin eli Simo Hurtan hallussa. |
| 1685 |
Pielisjärven pitäjän vuokrasi kruunulta Salomon Ehnberg. |
| 1681 |
Koko Pielisjärvi joutui Käkisalmen läänin yhteyteen.
Läänin käskynhaltija määräsi Brahean purettavaksi. |
| 1680 |
Pietari Brahe kuoli. |
| 1663 |
Lieksaan perustettiin pedagogio. |
| 1653 |
Pietari Brahe perusti Lieksanjoen suulle Brahean kaupungin. |
| 1637 |
Kreivi Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernööriksi. |
| 1617 |
Stolbovan rauhan yhteydessä Pielisjärvi liitettiin Ruotsi-Suomen yhteyteen.
Osa ortodoksisesta väestöstä joutui pakenemaan rajan yli itään. |
|
» Pielisen museon opetussivusto:
Simon Affleck l. Simo-Hurtta | Brahean kaupunki |
| |
|
1500-luku |
| 1570 |
alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25-vuotinen sota. Pielisjärven miehet ryhtyivät yksityiseen sissisotaan Ruotsia vastaan Luka Räsäisen johdolla, koska kokivat Ruotsin Venäjää suuremmaksi uhaksi itselleen. |
| 1500-luvulla |
asutus levisi. Pielisjärvelle perustettiin ortodoksinen kappeliseurakunta. |
|
» Pielisen museon opetussivusto: Keskiaika Pielisen rantamailla |
| |
|
1400-luku |
| 1400-luvun |
lopussa asutettiin Pielisjärven ensimmäiset kylät, Lieksa ja Viensuu. |
| |
|
Historiallinen aika alkaa 0-1300-luku |
| 1323 |
Pähkinäsaaren rauha, Suomen ensimmäinen itäraja.
Pielisen seutu joutui Novgorodin hallintopiiriin. |
| |
|
Esihistoriallinen aika |
| Rautakausi |
Lieksan alueen rautakautisia esineitä edustaa Kelvältä löydetty pronssisolki. |
| Pronssikausi |
Lieksan Viekijärveltä on löydetty pronssikirves. |
| Kivikausi |
Pielisen seudulta on löydetty mm. kirveitä ja saviruukkujen kappaleita. |
|
» Pielisen museon opetussivusto: Elämää kivikautisella asuinpaikalla |
