LIEKSAN KESKUSTASUUNNITELMA

Referaatti Harri Kuivalaisen diplomityöstä TTKK:n arkkitehtuurin osastolle 10.3.1999, tarkastaja professori Jere Maula

 

 

1. SUUNNITELMAN TAVOITTEET

 

Yleisenä tavoitteena Harri Kuivalaisen Lieksan keskustasuunnitelmassa oli luoda toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jonka pohjalta voitaisiin pääosin suoraan edetä toteutussuunnitteluun. Suunnittelualueena on Pielisentien varsi Brahen patsaalta vanhalle postille sitä sivuavine kortteleineen.

 

Kaupunkirakenteellisia ja -kuvallisia tavoitteita ovat:

 

-         yleinen keskustan vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden kehittäminen

-         Pielisentien hajanaisen ja liian aukean katutilarakenteen eheyttäminen

-         torikysymyksen ratkaiseminen sekä kaupunkitilana että toimintona

-         olemassa olevien paikkojen vahvistaminen ja uusien luominen

 

Kaupallisen kehittämisen tavoitteita ovat:

 

-         keskustan kaupallisen houkuttelevuuden yleinen nostaminen

-         liikekeskusta-alueen tiivistäminen

-         kaupallista rakennetta tukeva toriratkaisu

 

Liikenteellisiä tavoitteita ovat:

 

-         kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen varsinkin Pielisentiellä

-         edistää siirtymistä liikkeiden välillä kävellen autoilun sijasta

-         ympäristön liikuntaesteettömyyden kehittäminen

-         pysäköintijärjestelyjen toiminnallinen ja visuaalinen kehittäminen

-         tarpeettoman läpiajon vähentäminen Pielisentiellä

 

 

2. TOIMENPITEET

 

Pielisentie

 

Pielisentietä kehitetään kävelypainotteisena kauppakatuna. Hajanaisen katutilan ryhdistämiseksi käytetään uutta katupoikkileikkausta periaatteeltaan samanlaisena lähes koko suunnittelualueella. Ajorata kavennetaan kaksikaistaiseksi, 7,0 metriä leveäksi, ja se säilytetään asfaltoituna. Ajorataa reunustavat molemmin puolin 2,7 metrin levyiset, viistetyn reunakiven välityksellä ajoradasta hieman korotetut pysäköintikaistat. Aikarajoitettu pysäköinti on sallittu lähes koko kadun matkalla. Pysäköintikaistat ja jalkakäytävät ovat betonikivettyjä, ja niiden välissä on 1,2 metrin levyinen noppakivetty erotuskaista. Erotuskaistoille istutetaan koivu- tai lehmusrivit ja sijoitetaan valaisimet ja muut installaatiot. Pielisentien alkupäässä puurivit istutetaan katutilan kapeuden vuoksi vain kadun toiseen reunaan. Pyöräily sallitaan jalkakäytävillä.

 

Risteysalueet

 

Pielisentie jaetaan risteys- ja hidastejärjestelyillä ajoneuvoliikenteen kannalta erilaisiin jaksoihin, joiden avulla ajonopeutta hiljennetään asteittain kaupalliselle ydinalueelle lähestyttäessä.

 

Kulman risteykseen ja Brahen patsaan risteykseen rakennetaan kiertoliittymät. Nämä selkeyttävät ajoa nykyisellään sekavina koetuissa risteyksissä. Lisäksi ne muodostavat päätteet Pielisentien kauppakatuosuudelle. alentavat ajonopeuksia sille saavuttaessa ja ohjaavat osan ajosta rinnakkaiskaduille. Kiertoliittymät myös korvaavat nykyiset välikaistan katkoskohtien muodostamat U-käännöspaikat.

 

Pielisentien ja Hyttilänkadun risteys muutetaan korotetuksi liittymäalueeksi, jossa jalkakäytävän pintamateriaali, betonikivi, jatkuu samassa tasossa ajoradan yli. Uusi tori kulttuurikeskuksen edessä toteutetaan samalla periaatteella, muun ajoradan pinnasta korotettuna alueena. Yhdessä nämä korotusalueet merkitsevät Pielisentien keskeisen kauppakatuosuuden päät ja alentavat ajonopeutta sille saavuttaessa. Pielisentien ja Koulukadun risteys kanavoidaan, jolloin sen välityskyky paranee. Samalla aikaansaadaan jalankulkijoiden turvallisuutta parantavat, nykyistä leveämmät suojatiesaarekkeet Pielisentien ylitykseen.

 

Pysäköinti

 

Keskustaan toteutetaan nykyistä selkeämmin kahta eriluonteista pysäköintikapasiteettia. Pielisentien pysäköintikaista on tarkoitettu lyhytaikaiseen asiointiin, ja sillä voitaisiin harkita aikarajoituksia.

 

Varsinaisille pysäköintialueille järjestetään ajo Pielisentien lisäksi myös rinnakkaiskaduilta (Korpi-Jaakonkatu, Simo Hurtan katu), ja niitä rajataan tilallisesti Pielisentiestä. K-Pietarin pysäköintialuetta jäsennellään ja rajataan puuistutuksilla. Oltermannin ja Kulttuurikeskuksen uudet pysäköintialueet rakennetaan kauemmas pääkadusta, ja niihin liittyy myös uusia rakennusten sisäänkäyntiratkaisuja (tarkemmin kappaleessa torialue).

 

Oleskelutaskut

 

Pielisentien jalkakäytävän laajentumiksi rakennetaan oleskelutaskuja, pieniä jalankulkualueita. Niistä luodaan ulkotilaa kehittämällä Lieksan keskustaan uusia paikkoja. Luontevimpia lähtökohtia ovat suurmyymälöiden edustat, joissa suurten kävijämäärien ansiosta on realistista elävöittää ulkotilaa myös kaupallisilla toiminnoilla. Koska ideat oleskelutaskuista sijoittuvat yksityiselle maalle, on keskustasuunnitelman kokonaisajatus rakennettu niiden toteuttamisesta riippumattomaksi.

 

K-market Pietarin edustalla hyödynnetään rakennuksen muodostama kaupunkitilallinen aukio. Pieni betonikivetty aukio voi palvella ulkomyyntiä. Seinustalle tehdään pieni koivurivin rajaama puulaveri, jolle marketin kahvila voi laajentua kesäisin. Oleskelutasku ja jalkakäytävä rajataan porttimaisella katoksella, jonka valaistut infovitriinit toimivat katutilassa näyteikkunoina. Toinen oleskelutasku muodostuu S-marketin edustalle.

 

Torialue

 

Torialue jakautuu varsinaiseen toriin ja kulttuurikeskuksen yläaukioon. Varsinaisen torin laajuus on n. 32m x 70m. Lieksassa torilla ja Pielisentiellä tulee olla aktiivinen yhteys, joten aukio rakennetaan hieman Pielisentiestä ajoradan tasosta korotetuksi yhtenäiseksi peruspinnaksi. Torin kohdalla pääkatu siis nousee kulkemaan torin reunaa pitkin, jossa ajetaan hitaasti lipuen. Ajoalue rajataan kävelyalueesta valaisinpylväillä sekä tarvittaessa poistettavilla metallipollareilla. Betonikivetyn toripinnan raidoitus ja pilkut merkitsevät siihen 4m x 5m kokoiset myyntipaikat.

 

Torin liikekeskustan puoleista päätä rajataan pienellä galleriametsällä. Sen viereen rakennetaan torikaivo, perinteinen veistoksen ja vesilähteen yhdistelmä. Sen porrasmaisesti nouseva kivijalusta toimii istuskelupaikkana. Veistoksena voisi olla uusi, perinteisen kaupunkiveistoksen oloinen teos, tai Oltermannin edestä siirrettävä Kaupan kaivo.

 

Kulttuurikeskuksen oven edustalla oleva yläaukio on n.60 cm toria ylempänä, samalla tasolla kuin Brahe-salin alalämpiö. Yläaukio erottuu kauppatorista intiimimpänä, n. 20m x 20m kokoisena alueena. Sen merkitystä julkisen tilan sisäänkäyntiaukiona heijastaa luonnonkivinen pinnoite (noppakivi). Yläaukio jatkuu rakennuksen seinustan arkadina, jonka varrelle rakennetaan kiinteitä istuskelupenkkejä.

 

Yläaukio on tilallisesti ja toiminnallisesti liitetty ensisijaisesti torin suuntaan; Pielisentien suuntaan on muodostettu puoliavoin rajaus oleskelutaskuissa käytetyllä porttikatosperiaatteella. Katoksen info-vitriineissä tiedotetaan kulttuuritarjonnasta.

 

Yläaukion takaosa liittyy lasiseinän välityksellä Brahe-salin alalämpiöön. Tästä sisapihamaisesta tilasta kehitetään alalämpiön toiminnallinen ja visuaalinen jatke. Siitä tehdään betonikivetty veistospiha, jonne mm. Lieksan Vaskiviikon tapahtumat voivat laajentua.

 

 

Torialueen pysäköintijärjestelyt

 

Moisionkadun puoli muutetaan tehokkaaksi pysäköintialueeksi, jolle ajetaan sekä Pielisentieltä että Korpi-Jaakonkadulta. koko muutosalueen autopaikkaluku jopa nousee nykyisestä 65:stä 69:ään. Etäisyys autoilta useimpiin liiketiloihin ei juuri pitene ja kävelyreittinä toimii suojaisa arkadi. Myös torilla voidaan sallia pysäköinti esim. iltaisin tapahtumien aikaan; tähän on vain luotava selkeät pelisäännöt.

 

Kulttuurikeskuksen takapysäköintialueen käyttöä Brahe-salin tilaisuuksia varten aktivoidaan rakentamalla alalämpiön takapihanpuoleiseen lasiseinään uusi, lipallisella tuulikaapilla korostettu sisäänkäynti. Takapihan ilmettä kohennetaan mm. lisäämällä kasvillisuutta ja viestittämällä uutta sisäänkäyntiä pintamateriaaleilla. Pääsisäänkäynti säilyy torin puolella.

 

 

Oltermannin edusta, torikatos ja pysäköintijärjestelyt

 

Torialue rajataan tilallisesti Oltermannin tontista sulkematta kuitenkaan katutason näkymiä ja jalankulkijoiden reittejä. Puurivi ja pääosinpitkänomainen torikatos muodostavat kaksikerroksisen, siilautuvan tilarajauksen. Katos on pääosin kylmä rakenne. Sen päähän rakennetaan kuitenkin ulkotilaa aktivoiva kioski sekä siihen liittyvä julkinen wc, toiseen päätyyn voidaan sijoittaa pieni toriin liittyvä huoltotila.

 

Oltermannin edessä oleva pysäköintialue jäsennöidään uudelleen. Sitä pienennetään hieman ja sille ajetaan enää ainoastaan Simo Hurtan kadulta. Torikatoksen reunalle tulee autojen nouto/jättöpaikka sekä keskustasta nykyään puuttuva taksitolppa. Taksitolpan sijainti on keskeinen ja autoilijoiden läsnäolo lisää keskustan sosiaalista kontrollia.

 

Oltermannin pääpysäköintialue rakennetaan Simo Hurtan kadun varteen, nykyisin tyhjänä olevan Rotkon tontin takaosaan. Sinne järjestetään kaksisuuntainen ajoyhteys myös Pielisentieltä. Marketin päätyyn voidaan helposti lisätä uusi sivusisäänkäynti, jolloin matkat autoille eivät edes pitene nykyisestä. Yhteensä kahden pysäköintialueen myötä syntyvä autopaikkamäärä jopa nousee nykyisestä 77:stä 110:een

 

Koulukatu

 

Tärkeimmän poikkikadun ja kantatieltä 73:lta saapumisväylän, Koulukadun, asemaa korostetaan. Tarpeettoman leveä ajorata kavennetaan kahteen kaistaan. Kantatien ja Pielisentien välisellä osuudella uusi katupoikkileikkaus puuriveineen on toiminnalliselta periaatteeltaan sama kuin Pielisentiellä. Pielisentien ja Koski-Jaakonkadun välillä Koulukadusta tehdään kaupunkirakennetta jäsennöivä bulevardi nelinkertaisine puuriveineen ja erillisine kevyen liikenteen väylineen.

---