PALVELUKODIN HISTORIAA JA TOIMINNAN TAUSTAA

Vuosien 2002-2003 taloudellisessa tilanteessa Lieksan kaupungin päättäjät ja ylemmät virkamiehet joutuivat pohtimaan keinoja vanhusten huollon tehostamiseksi ja hakemaan erilaisia vaihtoehtoja resurssien lisäämiseksi. Silloin tultiin siihen tulokseen, että eräs keino tilanteen helpottamiseksi olisi se, että perustettaisiin yksi tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonka toiminnan kustannuksia tulisi jakamaan valtio Kelan erilaisten tukien muodossa sekä asukkaiksi tulevat ikäihmiset. 28 paikkainen Lieksan Partalanmäen palvelukoti perustettiin 1.3.2003. Sitä ennen, vuodesta 1990, se toimi vanhainkodin yhtenä osastona. Palvelukodin perustamisvaiheessa asukkaat valittiin vanhainkodin eri osastoilta ja kotipalveluasiakkaista. Nykyisen asukasvalinnoista pääsääntöisesti vastaa moniammatillinen vanhustyöryhmä. Henkilöstömitoitus toteutettiin silloisten asukkaiden hoitoisuuden perusteella eli tuolloin palvelukodissa työskenteli 10 ammattihenkilöä. Asiakaskunnan muutoksen ja työtehtävien vaativuuden myötä henkilökuntamäärää on jouduttu kasvattamaan palvelukodin perustamisen jälkeen yhdellä henkilöllä eli tänä päivänä palvelukodissa työskentelee kotipalvelunohjaaja, sairaanhoitaja, seitsemän lähihoitajaa ja kaksi laitosapulaista. Tänä päivänä hoitotyön vaativuutta arvioitaessa on huomioitava, että tarvitaan yhä koulutetumpaa ja moniosaavampaa sekä muuntautumiskykyisempää henkilökuntaa, jotka osaavat asettua asiakkaan asemaan ja osaavat huomioida kunkin asiakkaan erityispiirteet. Tarvitaan myös perinteisen hoitotyön ajattelumallin muutosta, jossa ymmärretään, että palvelukoti ei ole laitos vaan siellä asuvien ihmisten koti. Tähän päivään tultaessa, neljän toimintavuoden aikana, asiakkaiden hoitoisuusaste on selvästi muuttunut, jonka vuoksi myös hoidon ja huolenpidon tarve on lisääntynyt ja siksi he tarvitsevat entistä monipuolisempaa tukea, hoivaa ja huolenpitoa sekä arjen elämisen mielekkyyttä. On ennustettavissa, että tulevaisuudessa palvelukodin asukkaiksi tulevat ihmiset kärsivät yhä enemmän erilaisista muistihäiriöistä ja yksinäisyydestä. On myös todennäköistä, että yhä useammat vanhukset palvelukotiin tullessaan ovat monisairaita ja paljon apua tarvitsevia. Tähän haasteeseen me myös Partalanmäen palvelukodissa pyrimme osaltamme vastaamaan. Palvelukodin toiminnassa toteutamme yksilökeskeskeistä, yhteisöllisyyden huomioivaa omahoitaja- ja tiimityömallia, jonka tavoitteena on ikäihmisten itsemääräämisoikeuden ja omien voimavarojen lisääminen sekä yhteistyön tiivistäminen omaisten ja muiden asiakasta lähellä olevien toimijoiden kanssa.

PALVELUKODIN KEHITTÄMISTYÖ JA PILOTOINTI

Pielisen Karjalan Vanhuspalvelujen kehittämisyksikkö Karpalon hallinnoima ja koordinoima pilottihanke Partalanmäen palvelukodin kehittämiseksi aloitettiin keväällä 2007. Sen tavoitteena oli uusien toimintatapojen kehittäminen ja juurruttaminen vanhustyöhön Hyvä käytäntö-mallin mukaisesti. Hankkeen suunnittelijoina ja alkuun panijoina ovat toimineet kehittämisyksikkö Karpalon projektikoordinaattori Kaija Öystilä ja Lieksan kaupungin vanhustyönjohtaja Karpalo-projektin II-vaiheen projektipäällikkö Seija Loppi.

PARTALANMÄEN PALVELUKODIN PILOTOINTI

1. Taustaa pilotoinnille
2. Pilotoinnin tavoitteet
3. Pilotoinnin aikataulu ja toteutus
4. Resurssit
5. Yhteenveto
6. Kehitettävää

1. Taustaa pilotoinnille

Partalanmäen palvelukodin pilotoiminen ja sen perusidea: Muutetaan palveluasuminen Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori -periaatteella toimivaksi, jotta asiakkaat saisivat laadukkaampia palveluita ja pääsisimme näin lähemmäksi tulevia vanhustenhuollon laatusuosituksia. Tulevassa vanhustenhuollon laatusuosituksessa hoitohenkilökunnan vähimmäismääräksi tehostettuun palveluasumiseen ehdotetaan 0.5-0.6 hoitotyöntekijää asukasta kohden. Pielisen -Karjalan vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalo toimii Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntien alueilla. Kehittämisyksikön tavoitteena on muotoutua osittain seudulliseksi ja osittain maakunnalliseksi vanhuspalvelujen kehittämisyksiköksi, jonka tehtävänä on saada aikaan pysyvää parannusta vanhuspalvelujen järjestämisessä, kehittämisessä, palvelurakenteissa ja toimintatavoissa. Partalanmäen palvelukodin pilotointi liittyy Karpalon 2-vaiheen projektiin, johon Lieksan kaupunki on sitoutunut myöntäessään sille määrärahan.

2. Pilotoinnin tavoitteet

Karpalo 2- vaiheen projektin tavoite on uusien työ- ja toimintatapojen juurruttaminen vanhustyöhön. Toimijoina ovat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Lääketieteellisen ajattelun rinnalle nostetaan sosiokulttuurinen ja voimavaralähtöinen vanhusajattelu.

PILOTOINNIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET OLIVAT:

  

1. Luoda turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö

2. Uusien toimintatapojen juurruttaminen vanhustyöhön

3. Yhdessä tekeminen julkinen ,yksityinen ja kolmas sektori

4. Asukkaiden toiminnan ja viihtyvyyden lisääminen

5. Kognitiivisen terapian käyttöönotto vanhustyössä

6. Hälvennetään raja-aitoja eri sektoreiden välillä ja korostetaan asiakasnäkökulmaa

7. Asukkaiden omaisten ja hoitajien välinen yhteistyö: lisääminen/kehittäminen

  

1. Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö

-   palvelukodin ulkoista ilmettä on muutettu:

¤ olohuone ja ruokailutila saatu erillisiksi tiloiksi 

¤ ruokailulinjasto muutettu asikasystävälliseksi

¤ ruokakärryjen tilalle lämpölevyt /lämpökattila, jotta ruokailuajat ovat joustavat

¤ postihuoneen siirto toisaalle rauhoittaa koko osastoa mutta eritoten B-solua

-   1.10.08 aloittanut oma yöhoitaja antaa turvallisuutta myös yöaikaan

-   kynnyksiä on madallettu huoneissa, pyörätuoliasiakkaiden kulun helpottamiseksi

-   valoa lisätty, säleverhot pidetään auki päiväaikaan

-    kaikilla tavoin mietitty ja korjattu  esteettömyyttä ja viihtyisyyttä

  

2. Uusien toimintatapojen juurruttaminen vanhustyöhön

-  ruokailuaikoja muutettiin ja näin saatiin aikaa asukkaiden kanssa erilaisiin ryhmiin

-   saunavuorot keskitettiin kuten taloyhtiöissä ja näin mahdollistui iltasauna

-   vastuualueiden jako henkilökunnalle

-   yksilövastuisen hoitotyön malli käyttöön omahoitajamallin rinnalle

-    henkilökunnalle työnohjausta muutostilanteessa 

 

3.   Yhdessä tekeminen ; julkinen, yksityinen ja kolmas sektori

-    yksityinen ateriapalveluyrittäjä toimittaa ateriat palvelukotiin

-   Karpalon yrittäjät: kampaaja ,hieroja,  jalkahoitaja antaavat palveluitaan asukkaille sovittuina aikoina joustavasti

-    kimppakyytiavustajat auttavat asukkaita kaupungilla asioinnissa

-    vapaaehtoiset avustajat ovat avustaneet Kauneimmat Joululaulut- tilaisuuteen asukkaita, toritapahtumaan kesällä,syysretkellä Ruunaan retkeilyalueelle

-   marraskuussa 2008 järjestettiin henkilökunnan toimesta asukkaille pikkujoulu, ateriapalveluyrittäjä oli tarjoilun puolesta mukana

-  kesällä 2009 retki Ruunalle

 

   4.     Asukkaiden toiminnan ja viihtyvyyden lisääminen

 

-             päivä- ja viikko-ohjelmien luominen

ma  = taideryhmä-virikeryhmä

ti     = jumpparyhmä

ke   =  ulkoilua, lukemista ,saunomista, 1xkk validaatioryhmä muistisairaille

to    =  lukemista(Lieksan lehti päivä)ulkoilua ,saunomista, muistihoitajan vetämä muistiryhmä 1x kk

pe   =  hartaus, vuorotellen jollain osastolla ja molempien seurakuntien vuorottelulla, saunomista

la    =  viihderyhmä, saunomista

su   =   yhteisökokous

Henkilökunnasta jokainen vuorollaan vetää tai on apuna jossain ryhmässä. Ryhmän vetäjät suunnittelee lauantain iltavuoroon tulijat työvorojen mukaan. Ryhmissä mukanaolijat kirjataan ja se mitä on tehty tai miksi ryhmää ei ole pidetty. Lisäksi palvelukodin asukkaat voivat oman halukkuutensa ja mieltymystensä mukaan osallistua päiväkeskus Karpalon erilaisiin tilaisuuksiin: esim elokuvat, pingo, karakoe, luennot, grillijuhlat, juhlat kirkkovuoden mukaan ym. 

 

5. Kognitiivisen työotteen käyttöönotto vanhustyössä

- Kognitiivinen työote ottaa ensiaskeleitaan palvelukodilla, yhden työntekijän voimin ja asiaa on työstetty pienimuotoiseti.

    

6. Hälvennetään raja-aitoja eri sektoreiden välillä ja korostetaan asiakasnäkökulmaa

-  Yksityinen ateriapalveluyrittäjä toimittaa ateriat palvelukodille

-     Yhteiset kokoontumiset ateriapalveluyrittäjän kanssa

-       Viestivihko/keskustelut yrittäjän edustajan ja henkilökunnan välillä

-        Yhteisökokoukset viikottain, kartoitetaan asiakastoiveet tapahtumista

-       Henkilökunnan tekemä viikkosuunnitelma tapahtumista esitellään yhteisökokouksessa, lähtijät       tapahtumiin kartoitetaan

-       Päiväkeskus Karpalon viikko-ohjelma huomioidaan omassa viikko-ohjelmassa

-       Lieksan Tukipisteen avustajia auttamassa eri tilaisuuksissa; toritapahtuma,kauneimmat Joululaulut-tapahtuma, syysretki Ruunaalle ym.

-       Asukkaiden käynnit asioilla kaupungilla kimppakyytiavustajan kanssa 

 

7. Asukkaiden omaisten ja hoitajien välinen yhteistyö: lisääminen/kehittäminen

-     Omahoitajuus antaa mahdollisuuden, velvoittaa yhteistyöhön

-     Omainen eri tilaisuuksissa avustajana

-  Omaisen ja hoitajan välillä neuvottelut tarvittaessa erilaisissa asioissa

- Omainen/läheinen/ystävä on voimavara ja erittäin tärkeä tekijä asiakkamme elämässä

3. Pilotoinnin aikataulu ja toteutus

1. Valitaan hankkeeseen kehittäjät 6/2007
2. Informoidaan työntekijöitä hankkeesta 6-7/2007
3. Suunnitellaan ja toteutetaan fyysisen ympäristön muutokset 6-12/2007
4. Jaetaan työntekijöiden vastuualueet osaamisen mukaan 7-8/2007
5. Sovitaan jokaiselle asukkaalle omahoitaja 7-8/2007
6. Tehdään henkilökunnalle osaamiskartoitus ja käydään henkilökohtaiset työntekijöiden ja johtajan väliset työkeskustelut.
7. Kartoitetaan asukkaiden viriketoiminnan toiveet 9/2007
8. Kartoitetaan ruokahuoltoon kuuluva työaika 9/2007
9. Esitys yksityisen ateriapalveluyrittäjän toiminnasta palvelukodissa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi 10/2007, perusteluna ajankäyttö. Esitys hyväksytään.
10. Ateriapalveluyrittäjä aloittaa palvelukodissa 1.11 .2007
11. Saadaan valmiiksi palvelukotia koskeva Lääkehoitosuunnitelma 10/2007.
12. Otetaan kokeilukäyttöön sähköinen Turvallisen lääkehoidon ja Kliinisen päätöksenteon- tukipalvelu 11/2007
13. Suunnitellaan päivä- ja viikko-ohjelmat 11-12/2007 ja suunnitellaan ohjelmien mukaiset työajan muutokset.
14. Päivä- ja viikko-ohjelmat otetaan käyttöön 1/2008
15. Päivä- ja viikko-ohjelmien toteutusta arvioidaan osasto- ja tiimipalavereissa. 
16. Kolmannen sektorin mukaan tulo, kutsutaan osastopalaveriin Tukipisteen edustaja 12/2007
17. Palvelukodin verkkosivujen tekeminen alulle 9/2007. Valmistuvat 1/2008 mennessä.
18. Hoito- ja palvelusuunnitelma sähköiseen muotoon.Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöönotto 1.1.2009. 
19. Asiakkaiden Hoito- ja palvelusuunnitelmat suunnitellaan ja kirjataan sosiokulttuurisen, voimavaralähtöisen hoitotyön ja kuntoutuksen periaatteiden mukaisesti 1/2008 alkaen.
20. 11-12/2008 yhteenveto toteutuneesta.
21. Loppuraportti 12/2008 päättäjille

Palvelukodin pilotointi on toteutunut suunnitellun aikataulun mukaan. Pois on jäänyt Mawell-ohjelman käyttöön otto. Tilalle on tullut v.2009 alusta Mediatri-potilastietojärjestelmä. Järjestelmä on koko Lieksan kaupungin sosiaali-ja terveydenhuollon käytössä. Palvelukodin kaikki työntekijät ovat saaneet koulutuksen järjestelmän käyttämiseksi. Järjestelmään tehdään hoito- ja palvelusuunnitelmat sosiokulttuurisen, voimavaralähtöisen hoitotyön ja kuntoutuksen periaatteiden mukaisesti.

4. Resurssit

Palvelukodin pilotointi toteutettiin oman henkilökunnan toimesta. Päävastuu kehittämistyöstä oli kahdella sitä varten haetulla työntekijällä. Työntekijät oli valittu hakemusten perusteella sisäisin järjestelyin. Osastonhoitajalla oli vastuu toimia siten että kaikista ehdotetuista asioista keskusteltiin ja niitä mahdollisesti kokeiltiin ja otettiin käyttöön. Ruokahuollosta vapautunut aika otettiin käyttöön asukkaiden kanssa työskentelyyn/seurusteluun/ulkoiluun, ym.tekemiseen. Kolmas työntekijä iltavuoroon mahdollisti iltasaunomisen asukkaille. Työvoimaresurssit tasaantuivat aamu- ja iltavuoroissa.Turvallisen ja viihtyisän ympäristön luomiseen saatiin rahoitusta vanhustyöhön suunatulla perintörahalla.

5. Yhteenveto

Henkilökunta on saanut koulutusta mm.oman persoonan käytöstä hoitotyössä,tietotekniikasta dementiapotilaan hoidosta, vertaisarvioinnista. Koulutusten pohjana oli laatusuositusten tuomat kehittämistarpeet, henkilökunnan omat toiveet ja samoin erilaiset toimintatavat (yksilövastuinen hoitotyö). Koulutukset ja asukkaiden parempi viihtyvyys ja osallistuminen tapahtumiin on sitouttanut henkilökuntaa entistä paremmin palvelukodin kehittämiseen, ja viemään viikko- ja päiväohjelmia suunnitellusti eteenpäin. Henkilökunnan tueksi muutokseen on aloitettu työnohjaus keväällä 2008.Vuoden 2008 lopussa Partalanmäen palvelukoti oli ja on ulkoasultaan viihtyisä keidas Partalanmäen vanhaikodin ensimmäisessä kerroksessa. Henkilökunta antaa asukkaiden toiveiden mukaisia palveluita ammattitaidolla. ”Partalanmäen palvelukodille ruoka tarjoillaan joustavina aikoina , ja asukkailla on mahdollisuus esittää toivomuksia ruoan suhteen. Tärkeintä on että ruoan laatu on parantunut.------Vähäpätöinen seikka ei ole myöskään se, että kun henkilöstömitoitus ei Lieksassa vastaa tehostettuun palveluasumiseen esitettyjä laatuvaatimuksia, on yksityisen palvelutuottajan tuoma lisäpanos erinomaisen tarpeellinen. Yksityisen kahvila-ravintolan tuoma ilmapiirin muutos laitosympäristössä on myös tärkeä. Yrittäjän toimittavat ateriat tuovat ruoan ja pullan tuoksua päiväkeskuksen oleskelutiloihin.”(Lainaus: Karpalon Evaluaatio, Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto,sivu 29)

Mielenkiintoista on se, että kukaan ei halua palata entisiin käytäntöihin. Yhdessä olemme pohtineet, miksi aikaisemmin emme uskaltaneet tehdä tätä kokonaisvaltaista muutosta, jossa asiakkaiden, omaisten ja henkilöstön tarpeet ja voimavarat saadaan paremmin esille ja kaikkien höydyksi.

6. Kehitettävää

Palvelukodin pilotoini ja varsinainen kehittämisprojekti on päättynyt. Kehittämistyö jatkuu projektin loppumisesta huolimatta.

- 2.1.2009 käyttöön otettu Mediatri potilastietojärjestelmä  otetaan myös palvelukodilla kokonaisvaltaiseen käyttöön.

- Asukkaiden ja omaisten kanssa tehtävä yhteistyö vaatii kehittämistä/tiivistämistä, esim. omaisten päivä. TAK-asiakaspalautteen tarkastelu/oppiminen

-   Henkilökunta ja asukkaat ymmärtämään  että asioita voi tehdä toisin, päivärytmiä voi muuttaa, emme ole laitoksessa.

-  Kiikkutuolivieraan käynnit rutiiniksi

-  Työnohjauksella kehitetään työilmapiiriä siten että työntekijöiden on hyvä tehdä työtään asukkaiden parhaaksi.

-   Toimia siten että palvelukodille työntekijät haluavat tulla töihin ei joutua, ja saada sisäsin järjestelyin henkilökunta resurssit läänin tarkoittamalle tasolle(3-4 henkilöä lisää).

-   Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori-periaate saatava entistä toimivammaksi.

-    Saada taidetoiminta palvelukodin asukkaille mahdolliseksi, motorisien  taitojen kuntouttamiseksi

-  Mikko Mäntysaaren suosituksia(Karpalon Evaluaatio,sivu 33):”* Sosiokulttuurisen työotteen myönteisiä vaikutuksista asakkaiden hyvivointiin ollaan Karpalossa yksimielisiä. Erilaisiin ryhmiin ja tapahtumiin osallistuminen on elämää rikastuttavaa, mutta luonnollisesti vapaaehtoista toimintaa. Erityisesti tehostetun palveluasumisen piirissä olevien asukkaiden valinnanvapaus on tärkeä arvo, jota Karpalossa kunnioitetaan, mutta sitä kannattaa jatkossakinerityisesti vaalia, kun sosiokulttuuriset toimintatavat vakiintuvat. *Kunnallisten ja yksityisten palvelutuottajien laadunhallinnan kehittäminen on tärkeä haaste welfare mix-ympäristössä. Yhteisen laatutyön käynnistäminen ja ylläpito tulee olemaan kiinnostava hanke. *Palveluvalikoimaa täydentävien yrittäjien jaksamiseen ja pitkäjänteiseen toimintakykyyn kannattaa kiinnittää huomiota. *  Henkilöstömitoitus on tärkeä mittaväline, jolla palvelujen laatua voidaan arvioida suhteessa valtakunnalliseen tilanteeseen.”

Palvelukodin pilotointi (34 kt)

---