Kolmas sektori
Karpalo hankkeessa on keskeistä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Karpalon tiloissa toimii Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KANAVA -projekti, joka vastaa Lieksassa erityisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön edistämisestä.
 
Kanava -projekti toimii linkkinä yhdistyksiin päin. Käytännössä Kanava -projektin aloitteesta heräsi yleinen keskustelu muun muassa Karpalon muodostamisesta kaikenkansan kohtaamispaikaksi sekä eri tahojen roolijaoista yhdistysyhteistyössä.

Yhteistyön myötä Karpaloon on saatu uusia toimijoita mm. Lieksan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestävää Karpalossa kaikille avoimia tuokioita.

Kanava -projektin aloitteesta on aloitettu myös yhteistyössä Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Lieksan lähihoitaja koulutusohjelman kanssa, seurakunnan diakoniatyön, Lieksan Tukipiste ry:n ja Pielisen Aivohalvaus- ja Afasiayhdistyksen kanssa kaikille avoimet Vipinää arkeen  -tapahtumat.

Nurmeksessa Nurmeskodin hallinnoima Kylät ja kulttuuri-hanke on luonut yhteistyön muotoja yhdistyksiin ja kehittänyt osallistumismahdollisuuksia ikääntyville asukkaille. Uusia innovaatioita on löytynyt liikunnasta, musiikista ja teatteritoiminnasta. Eläkeläiset tuottavat viriketapahtumia palvelutaloille.

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO
on keskeinen yhteistyökumppani. ISOn työn tavoitteena on saada sosiaalialan käytännön työ, tutkimus ja koulutus yhä paremmin vastaamaan ajankohtaisiin ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin. ISO tukee sosiaalialan osaajien verkottumista kehittämistyöhön paikallisesti, seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti sekä yhä enemmän myös kansainvälisesti. ISOn Pohjois-Karjalan yksikön osaltaan koordinoimat kehittämisverkostot, maakunnallinen jaosto ja
sosiaalijohdon kokoukset ovat merkittäviä sosiaalialan kehittämisen ja yhteisen keskustelun areenoita.

Osaamiskeskuksena ISOn tehtäviin kuuluu tukea ja koordinoida kehittämisyksiköiden rakentumista, toimintaa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä Itä-Suomen alueella.

Karpalon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ISO

• tukee sosiaalialan käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen kentillä toimivien verkostoitumista ja yhteistyötä
• kehittää uusia ja arvioi olemassa olevia asiakastyön muotoja
• kokoaa tehtyä kehittämistyötä ja välittää sitä eteenpäin 
•  tunnistaa ja kokoaa koulutustarpeita ja välittää niitä koulutuksen tuottajille
• välittää suunnitelmallisesti kehittämis- ja tutkimustietoa alueelle ja alueelta

ISAK
Karpalon toiminta-alustaa käytetään hyväksi arkielämää tukevan teknologian kehittämisessä ja tutkimustiedon tuottamisessa. Yhteistyötahona toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK kumppanuusverkostoineen. Keskeisessä roolissa ovat verkostossa toimivat yritykset kuten Abloy Oy ja Respecta Oy.

ISAK:in Tutkimus ja kehittäminen -hankkeen kautta Karpalon toiminta-alustaa on hyödynnetty monissa erilaisissa kehittämistehtävissä. VTT:n Ikääntyvien Idealiike -työpajojen järjestämisessä Karpalon ja ISAK T&K-hankkeen yhteistyö tuotti maakunnasta VTT:lle työpajat Lieksasta ja Nurmeksesta. VTT:n Idealiikkeen tuloksiin liittyvä toiminta tulee jatkumaan Karpalon yhteydessä myös tulevaisuudessa, erityisesti kerättyjen ideoiden tuotteistamisen helpottamisen muodossa.

T&K-hankkeen ja Karpalon suurin yhteinen teknologinen tutkimusponnistus on Abloy Oy:n ja valtuutettujen lukitusliikkeiden kanssa tehtävä työ kotihoidon ja lukitusasiantuntijoiden yhteistyön lisäämiseksi. Toimenpiteen kautta Karpalossa järjestetty koulutus ja tiedotustilaisuuksia kotiin asennettavista lukitusratkaisuista, joissa tiedon saajina ovat olleet kotihoidon henkilöstö, omaishoitajat sekä Lieksalaiset turvallisemmista ja helppokäyttöisemmistä oviympäristön ratkaisuista kiinnostuneet ihmiset. Oviympäristö pilotointi kokeiluun on valittu 7 kotihoidon asiakasta. Heille asennetaan uudenlaisia yksilöllisten tarpeiden mukaisia ovilukitusjärjestelmiä yhteistyössä Karpalo projekti ISAK:n, Abloy ja Lukkorengas Oy:n ja ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi mukana on kaupungin edustajia kotihoidosta, muistihoitaja ja vanhustyönjohtaja. Seurantatutkimuksessa kerätään nimettömänä tietoa, mm miten laitteet toimivat ja miten ne helpottavat elämää ja arkipäivän toimintoja. Tutkija käy 1-2 kertaa haastattelemassa ja kotihoidon työntekijät keräävät tietoja laitteiden toimivuudesta.

Tuloksena toimenpiteestä ovat (1) kartoitustoimintamalli, joka liittää yhteen teknisen ja asiakaskohtaisen osaamisen; (2) Seurantatutkimus, jossa todennetaan väite erilaisten teknisten ratkaisujen kotona selviytymistä pidentävästä vaikutuksesta; sekä (3) kustannusanalyysi toimintamallin säästöistä verrattuna tuettuun palveluasumiseen.

Respecta Oy:n kanssa Karpalossa (1) avataan myyntipiste ja tuetaan tiedottamista; (2) suunnitellaan ja tehdään Respecta Oy:n myyntituotteille markkinoinnillista ilmettä tukeva esitystapa (3) ollaan toteutettu tutkimus "Lieksalaisten ikäihmisten toimintakyvystä ja apuvälinetarpeesta".

Lisäksi Karpalon toiminta-alustaa hyödynnetään ja tullaan hyödyntämään erilaisten tuotekehitysaihioiden ja toimintamallien testaamisessa.

Apuvälinevitriinin kehittämistyö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun D'ART Muotoilu palvelukeskun kanssa

Apuvälinevitriinin kehittämistyötä on tehty yhdessä Pohjois-Karjalan D'ART Muotoilu palvelukeskuksen ja Respectan kanssa. Pienapuvälineille on kehitetty vitriinihyllystö, joka sopii julkisen sektorin tiloihin ja sitä voidaan käyttää monipuolisesti esim. tilanjakajana ym. Karpalossa vitriini tulee juhlasaliin ja kahvioon tilanjakajaksi. Suomessa pienapuvälineiden osto on erittäin vaikeaa, asiakkaan pitää kuvaston avulla tilata itselleen sopiva pienapuväline.Tässä pilotoinnissa on kehitetty  "tyylikkääseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen" apuvälinevitriini saamaan pienapuväline lähemmäksi asiakkaita. Apuvälineiden kohdalla on erittäin tärkeää saada asiakkaan itse kokeilla onko juuri tästä apuvälineestä apua vanhukselle. Lisäksi jatkossa teemme pienapuvälineiden kehittelytyötä yhdessä Respectan kanssa. Keräämme tietyin väliajoin asiakkailta palautetta, millaisia pienapuvälineiden tulisi olla, jotta ne palvelevat asiakkaiden arkea. Myös apuvälineiden tyylikkyyteen kiinnitämme huomiota, jotta ne tulisivat houkuttelevammaksi ja niitä haluttaisiin hankkia mahdollisimman varhain. 

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Yhteistyötä tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa Hyvinvointipalveluiden uudet mallit Itä-Suomen ikääntyville-projektissa. Hanke kokoaa toimialalla työskentelevät yhteisiin itäsuomalaisiin foorumeihin, joissa ovat edustettuina mm. kolmannen sektorin toimijat, käytännön kehittämistyötä kunnissa tekevät henkilöt ja sosiogerontologista tietoa tuottavat tahot. Valmiita itäsuomalaisia verkostoja hyödynnetään foorumitoiminnassa. Yhteisiin tilaisuuksiin pyritään saamaan mukaan hankkeen ulkopuolella olevia toimijoita ja tahoja, joilla on merkittävä rooli palvelumallien levittämisessä ja hyvien käytäntöjen juurruttamista ajatellen.

Yhteinen itäsuomalainen hanke mahdollistaa hyvien käytäntöjen ja olemassa olevien palveluratkaisujen etsimisen ja levittämisen myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Hankkeella on käytössään eurooppalainen lanis+ -verkosto, jossa on mukana lukuisia toimijoita ja hankkeita ympäri Eurooppaa.

Kansainvälinen yhteistyö
Lieksan kaupunki / Vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalo liittyi Pohjoinen Periferia hankkeeseen 1.1.05. Interreg III B Pohjoinen periferia yhteistyöohjelma Our Life as Elderly -hanke tähtää tulevaisuuden vanhustyön ja -palvelujen kehittämiseen. Hanketta hallinnoi Luulajan kaupunki (Norrbotten, Ruotsi). Hankkeeseen osallistuvat myös Skotlanti (Aberdeenin yliopisto), Norja (Bodon kunta) ja Fär-saaret. Suomesta hankkeeseen osallistuu Lieksan kaupunki. Oulun kaupunki on hankkeessa tarkkailijajäsenenä. Hanke jakaantuu kuuteen osahankkeeseen.  Lieksa osallistuu vanhuspalvelujen kehittämisen osahankkeeseen Services for the Elderly.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uudenlaisia palveluita ja ratkaisumalleja, jotka tukevat vanhusten mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Tulevaisuuden vanhusten elämän halutaan olevan turvallista ja palvelujen tasokkaita. Hankkeessa kehitetään olemassa olevia palveluita sekä uusia toimintamalleja ja uutta yhteistyötä, vahvistetaan osaamisalueita ja ns. hyviä käytäntöjä. Kansainvälisiä työkokouksia on järjestetty 2 krt/vuosi. Työkokouksissa on ollut keskeistä ylikansallisen tietotaidon ja osaamisen vaihtaminen sekä toisilta oppiminen. Kansainvälinen loppukonferenssi järjestetään 26.9.06 Luulajan kaupungissa, jossa kaikkien mukana olevien maiden tulokset julkistetaan.

Hankkeen aikana Lieksassa kartoitettiin ikäihmisten toiveita ja ajatuksia tulevaisuuden vanhuspalveluista (kyselytutkimus). Tavoitteena on, että asiakasnäkökulmaa saadaan esille ja otetaan myös huomioon vanhuspoliittisessa strategiassa. Jatkossa Karpalon keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja ylläpitää dialogia kansalaisten, päättäjien ja alan ammattilaisten kanssa.

DART-hanke. DART eli "Declining, Ageing and Regional Transformation". Kainuun maakunta-kuntayhtymän vetämä hanke ja Pohjois-Karjala osallistuisivat osioihin: III Health + Social ja V Public Services + Infrastructure. Karpalo on mukana toteuttamassa ikääntyneiden palveluihin liittyvää osiota. Karpalon osaksi tulee osallistuminen kokemustenvaihto-osioon. Se tarkoittaa sitä, että Karpalo olisi mukana hankkeen aikana järjestettävissä workshopeissa ja seminaareissa. Aikataulu: Kick-off Meeting 09/2008, ensimmäinen Workshop 10/08, toinen Workshop 02/09, kolmas Workshop 10/09, neljäs Workshop 04/10, jokaisen Workshopin yhteyteen liittyy myös tutustumiskäynnit, ohjelma päättyy syksyllä 2010.

DART-hanke. Vanhuspalvelujen kehittämiselle haasteen asettaa väestökehityksen suunta. Pielisen Karjalan alueella yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on hieman yli 20 prosenttia, mutta väestöennusteiden antaman tiedon mukaan ikääntyneiden määrän osuus väestöstä kasvaa erittäin merkittävästi Lieksassa, Nurmeksessa ja Valtimolla kaupungeissa vuoden 2010 jälkeen. Tulevaisuudessa ennustetaankin sen lisäksi, että palvelujen kysyntä kasvaa, myös ikäihmisten oma halu osallistua entistä enemmän palvelujen suunnitteluun kasvaa. Ikääntyvien aseman muuttumisen ja vahvistumisen seurauksena palvelujen uudistamisen ja kehittämisen tulee perustua entistä enemmän asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin tuottamalla yksilöllisiä ja laadukkaita palveluja. Laatu on ominaispiirre, joka liittyy toiminnan tai palvelun kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja odotukset. Laatu syntyy, kun ihmiset tekevät perustyötänsä kehittämisen hengessä ja haluavat oppia yhteistyökumppaneilta uusia käytänteitä. Hyvä laatu ei kuitenkaan synny itsestään. Laadun säilyttäminen tai sen parantaminen vaatii panostusta niin työntekijöiltä, johdolta kuin päättäjiltäkin.

Tulevaisuuden palvelutarpeisiin ei voida vaikuttaa hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä suunnittelu- ja muutostyötä sekä kuntatasolla että työyhteisössä yksilötasolla. Kasvaviin palvelutarpeisiin vastaaminen merkitsee myös sitä, että kukaan ei selviä yksin. Tarvitaan yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä ja lisäksi tarvitaan seutukunnallista, maakunnallista, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Onnistuessaan laajapohjainen yhteistyö antaa pitkäjänteisyyttä vanhuspoliittisten tavoite- ja toimintaohjelmien toteutukseen ja auttaa katsomaan omia palveluita uudesta näkökulmasta.

Hankkeen tavoitteita Karpalon kehittämisyksikössä: ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen, ikäihmisten voimavarojen tukeminen ja osallisuuteen kannustaminen, Karpalossa kehitetyn sosiokulttuurisen ja voimavaralähtöisen työotteen esittely ja mainostaminen kansainvälisille yhteistyö kumppaneille, tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, Karpalossa kokeiltujen tuotteiden esittely kansainvälisille kumppaneille ja tutustuminen heidän käytössä olevaan teknologiaan, kansainvälisiltä kumppaneilta saatujen teknologia ideoiden kokeilu Karpalossa ja vanhustyössä, benchmarking kokeilu kansainvälisesti; hyvien käytänteiden oppiminen molemmin puolin eli hyvien käytäntöjen vaihtaminen ja osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin.