Henkilökunnan koulutus

Seutukunnallinen dementiakoulutus hoitohenkilökunnalle ja omaisille järjestettiin syksyllä 2005. Koulutuksen teemana oli innostava, piristävä ja voimia antava dementiakoulutus hoitoyhteisöjen arkeen. Kouluttajana toimi Villa Consulting Espoosta. Koulutukseen osallistui n. 300 henkilöä.

Seudullinen Karpalo-seminaari järjestettiin Nurmeksessa helmikuussa 2006. Tilaisuuden kohderyhmänä olivat ammattihenkilöstöt, järjestöt, päättäjät ja muut palvelujen kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Tilaisuudessa olivat esitelmöijiä Stakesista, Itä-Suomen osaamiskeskuksesta, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta, Joensuun yliopistosta ja Karpalosta. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa, avata avointa keskustelua vanhuspalvelujen nykytilasta, tulevaisuuden tuomista haasteista/mahdollisuuksista. Tilaisuudessa avattiin Kehittämisyksikkö Karpalon roolia nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui n.100 henkilöä koko Pohjois-Karjalan alueelta.

Seudullisena koulutuksena alkoi voimavaralähtöinen vanhustyö-koulutus maaliskuussa 2006. Koulutukseen osallistuvat ensimmäisenä kotihoidon henkilöstö kaikista projektiin osallistuvista kunnista yhteensä 100 työntekijää. Koulutuksen tavoitteena on luoda yhteinen teoreettinen näkemys vanhusasiakkaan kohtaamiseen ja hänen voimavarojensa tukemiseen. Syksyllä 2006 vastaavaan koulutukseen osallistuvat palveluasumisen ja vanhainkodin osastojen henkilökunta.

V. 2007-2008 juurrutetaan uusia työ- ja toimintatapamalleja palvelukotiyksikköön. Yksikön henkilöstölle järjestetään innostavaa ja persoonallista hoitotyötä tukevaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on tukea henkilöstöä muutosprosessissa niin, että sosiokulttuurinen ja voimavaralähtöinen työ kulkisi käsi kädessä arjen rutiineissa.

 

Vertaiskäynnit työvälineenä Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon vanhuspalvelujen kehittämisessä

1. Vertaiskäynti on vertaisarvioinnin muoto

Vertaiskäynti on yksi tapa toteuttaa vertaisarviointia. Vertaisarviointi on laadun kehittämis- ja arviointimenetelmä, jota voidaan käyttää ammatillisen kehittymisen välineenä. Tavallisesti on kyse koulutukseltaan ja/tai kyvyiltään samanlaisessa asemassa olevien, samaan ammattiryhmään kuuluvien tai saman työalueen parissa työskentelevien työntekijöiden kesken tapahtuvasta työskentelyn ja työmenetelmien kriittisestä tarkastelusta, arvioinnista sekä analysoinnista. Vertailu pohjautuu yleensä ennalta sovittuihin kysymyksiin tai teemoihin, joita pohditaan itse luotujen tai yleisemmin käytössä olevien arviointikriteerien ja ammatillisen kokemuksen kautta. Arvioinnin tulokset kiteytyvät johtopäätöksiin siitä, miten omaa työtä voisi edelleen parantaa.

Vertaisarviointikäynnit suoritettiin projektikuntien omissa yksiköissä. Liitteessä on tarkemmin kuvattu käyntien sisältöjä ja niistä saatuja oppimistuloksia. Vanhustyöntekijöiden seudullinen osaamiskartoitus ja Täydennyskoulutussuunnitelma
Seudullinen lääkehuollon osaamiskartoitus tehtiin 9/2007 ja gerontologinen osaamiskartoitus 12/2007. Gerontologisessa osaamiskartoituksessa kerättiin työntekijöiltä taustatiedot, oman työn arvioinnin kehittämisen osaamisen tiedot, vanhusten hoitotyön osaamisen tiedot ja yhteistyö- ja vuorovaikutustiedot sekä täydennyskoulutuksiin osallistuminen vuosina 2005-2007. Osaamiskartoituksesta tehtiin yhteenveto ja tätä tietoa hyödynnettiin seudullisessa täydennyskoulutussuunnitelmassa, joka suunniteltiin kolmeksi vuodeksi. Täydennyskoulutussuunnitelmassa hyödynnettiin myös kehityskeskusteluissa käytyjen henkilökohtaisten koulutuskortistojen tietoja, jotta perustyöntekijöiden koulutustarpeet saataisiin esille ja täydennyskoulutus vastaisi työpisteiden ja yksilöiden tarpeeseen. Täydennyskoulutussuunnitelmassa otettiin huomioon sekä valtakunnalliset että alueelliset terveys-, sosiaalipoliittiset- ja hyvinvointiohjelmat. Lisäksi täydennyskoulutuksen suunnittelussa otettiin huomioon palveluja käyttävän väestön tarpeet. Täydennyskoulutuksella vastataan myös seudullisen palvelurakenteen muutoksiin. Henkilöstön täydennyskoulutuksen tavoitteena on henkilöstön asiantuntijuuden lisääminen, työssä jaksaminen ja henkilöstön rekrytoimisen helpottuminen.

Seudullinen osaamiskartoitus, taustatiedot (Word 80,5 kt) Osaamiskartoitus (PowerPoint 809 kt)

Koulutusta asiakkaille

Ikääntyvien yliopisto toiminta käynnistyi Lieksassa syksyllä 2005. Toiminnan tavoitteena on tarjota ikääntyville mahdollisuus hankkia tieteellistä tietoa, toteuttaa omaa itseään ja lisätä omia vaikutusmahdollisuuksia. Järjestäjinä toimivat Joensuun yliopiston avoin yliopisto, Lieksan kristillinen opisto ja Kehittämisyksikkö Karpalo. Yliopistotoimintaa on tarjolla 2 krt/kk ja ryhmäkoko on noin 8-12 hlöä.

Täsmäkoulukset asiakkaille

Ikäihmiset ovat voineet itse esittää toiveita koulutustarpeista. Esitettyjen toiveiden mukaisesti on järjestetty mm.:

- kännykkäkursseja

- atk-koulutus

- digi-boksin käyttökoulutus

- luentoja inkontinenssimuistisairauksista

- Kela ja verotoimiston koulutustilaisuudet

- palkkatukikoulutus järjestöille (Kanava-projekti).

- väriterapiakoulutus

Koulutuksiin on osallistunut yhteensä n. 400 henkilöä.

Seudullisen koulutusrakenteen kehittäminen

Vanhustyön kehittäminen ja kehittämisyksikkötyö edellyttää oppilaitosyhteistyön, koulutus-, kehittämis- ja tutkimusyhteistyön vahvistamista. Yhteistyön nykyiset ongelmat ovat koulutuksen ja kehittämisyksikön välisen yhteistyön satunnaisuudessa ja koordinoimattomuudessa. Yhteistyöltä puuttuvat yhteinen rakenne-/toimintamalli: yhteisesti sovitut tavoitteet, toimintakäytännöt ja pitkäjänteisyys. Yhteistyön haasteena on myös paikoin tiedon puute.

Työelämän ja kehittämisyksikköjen työntekijät tuntevat heikosti koulutuksen tavoitteita ja koulutus ei tunne riittävästi työelämän toimintaperiaatteita ja käytännön kehittämisprosesseja. Eri oppilaitosten käytännön opetusta ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyötä ei pystytä kattavasti koordinoimaan eikä riittävästi kytkemään kehittämisen tavoitteisiin.

Harjoittelu on merkittävä osa sosiaalialan koulutusta ja ammatillista kasvua. Opiskelijoiden mielikuvat vanhustyöstä voivat olla paikoin kielteisesti värittyneitä, kynnys lähteä harjoittelemaan ja työskentelemään vanhustyön kentälle on usein korkea.

Voimavaralähtöinen vanhustyö voi osaltaan muuttaa asenteita ja mielikuvia alasta myönteiseen suuntaan ja täten lisää vanhustyön vetovoimaisuutta. Yhä enenevässä määrin tarvitaan tulevaisuudessa monikulttuurista osaamista.

Seudullisen koulutusrakenteen kehittämiseksi on haettu erillistä hankerahaa. Hanketta koordinoi Itä-Suomen osaamiskeskus. Hankkeessa kootaan perustutkintojen, alemman korkeakoulu- että ylemmän korkeakoulututkintojen ja erityisesti harjoittelujen tilannetta vanhustyön näkökulmasta.

Keväällä 2007 käynnistyi harjoitteluhankkeen työpajatoiminnat.

---