Pienempi tekstikokoSuurempi tekstikoko
Karpalo
Karpalo > henkilokunnankoulutus > Henkilökunnan koulutukset
vihjeet 
Henkilökunnan koulutukset

Täydennyskoulutussuunnitelma

Kognitiivinen työote vanhustyössä -koulutustilaisuudet 12.11 ja 13.11.2008

Seudullinen TunteVa - hoitaja koulutus

Suomalainen validointimenetelmä-TunteVa-hoitajan pätevyyteen johtava koulutusohjelma. I Orientoiva jakso: 4.9.2007 - 5.9.2007. Suomalaisen validointimenetelmän peruslähtökohdat. Arvostava kuunteleminen hoitajan toiminnan ja asennoitumisen lähtökohtana. Itsetuntemuksen merkitys kohtaamisessa. TunteVa-toimintamalli terapeuttisen yhteisöhoidon viitekehyksessä. Validoiva työote osana kokonaishoitoa ja muiden menetelmien tukena. II Muistihäiriöisen vanhuksen käyttäytymisen ymmärtäminen: 2.10.2007 - 3.10.2007. Disorientaation käsite ja dementia. Disorientaatiovaiheet Naomi Feilin mukaan; tunnusomaisia piirteitä. III TunteVa-toimintamalli ja muistihäiriöisen henkilön arvostaminen: 23.10.2007 - 24.10.2007. Validoivien tekniikoiden käyttö TunteVa-toiminnassa. Harjoituksia: Keskittyminen. Myötäily aggressivisen asiakkaan kohtaamisessa. IV TunteVa-toimintamalli käytännössä: 20.11.2007 - 21.11.2007. Yhteistyö omaisten kanssa. TunteVa-toimintamallin esittely omaisille/henkilökunnalle. V Kokemuksia suomalaisesta validointimenetelmä TunteVasta: 5.2.2008 - 6.2.2008. TunteVa hoitajan rooli. Kokemuksia validaation esittelystä omaisille ja henkilökunnalle. VI TunteVa-toimintamalli hallinnassa: 26.2.2008 - 27.2.2008. Ongelmakysymykset ja niihin vastaaminen. Tarkoitettu julkisen sektorin työntekijöille, jotka vastaavat työyksiköissään muistihäiriöisen asiakkaan hoitotyöstä ja sen kehittämisestä.

Käytännön harjoitteluhanke

Käytännön harjoitteluhanke järjestää koulutusta opiskelijan ohjauksesta sovitulla tavalla ma 10.12.2007 ja pe 14.12.2007 Karpalossa. Kouluttajana on Merja Koivuluhta PKAMK:sta.

Seudullinen koulutus; Oman luovuuden käyttäminen hoiva- ja hoitotyössä

Teatteriohjaaja Sinikka Tossavaisen koulutus: "Luovuuden käyttö hoitotyössä", ajat: ma 14.1.2008, ma 21.1.2008, 28.1.2008, ma 4.2.2008 ja ma 11.2.2008 Lieksassa ja Nurmeksessa. Tarkoitettu Nurmeksen ja Lieksan pilotoimisyksiköiden työntekijöille.

Seudullinen vertaisarviointikoulutus

Kaksipäiväinen (1,5) koulutus 10.-11.4.2008. Vertaiskäynti + raportointi huhtikuun lopulla - toukokuun alussa. Palautepäivä, johtopäätökset ja jatkosuunnitelma. Tarkoitettu julkisen sektorin työntekijöille, jotka tulevaisuudessa vastaavat ja kehittävät vertaisarviointia työpisteissään. Vertaisarviointi työn kehittämisen välineenä: tavoitteena oppia käyttämään vertaisarvioinnin menetelmiä työn kehittämisessä ja soveltamaan niitä omassa työyhteisössään. Koulutuspäivien sisältö: johdatus vertaismenettelyihin sosiaali- ja terveydenhuollossa, vertaismenettelyjen tunnuspiirteitä ja periaatteita, vertaisarviointi: mitä, miksi, miten, esimerkkejä erilaisista vertaisarvioinnin muodoista, vertaisarviointi laadunhallinnan tukena, case: Kehittävä vertaiskäynti ja vertaisarviointipäivä, jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, toimintamallien yleisesittely, vertaisarviointi -kertausta ja tarkennuksia, ideoita, näkemyksiä ja pohdintaa vertaisarvioinnin merkityksestä ja mahdollisuuksista työyhteisöjen toiminnan kehittämisessä, kehittävä vertaiskäynti työmenetelmänä, käynnin tarkoitus, vaiheet, vertaiskäynnin aiheet/kohdealueet, johtopäätökset ja raportointi, kokemuksia ja esimerkkejä vertaiskäynneistä, vertaispäivä työmenetelmänä, miksi vertaispäivä, päivän toteutus, mahdolliset teemat ja niiden käsittely sekä johtopäätökset ja jatkotyöskentely työyhteisöissä. Välityöskentely työyhteisöissä: osallistujat toteuttavat pareittain vertaisarviointitilaisuuden sovitun mallin mukaan sekä arvioivat ja raportoivat tulokset sekä lähettävät raporttinsa ja kokemuksensa kouluttajan arvioitavaksi, kertaus edellisistä kerroista sekä ajankohtaista vertaismenettelyistä, osallistujien toteuttamien vertaisarviointitilaisuuksien läpikäynti ja arviointi sekä kokemuksista oppiminen, vertaisarvioinnin istuttaminen työyhteisöjen työkäytäntöihin, ideoita, mahdollisuuksia, rajoja ja työyhteisöjen vertaisarviointisuunnitelma vuosille 2008-2009.

Raportti (62 kt)     Liite 1 (22,5 kt)     Liite 2 (27 kt)     Osallistujien raportit (61,5 kt)

Vuorovaikutussuhteet työyhteisön voimavarana

Kouluttaja sairaanhoidon opettaja Pirkko Martikainen ja koulutuksen aika 02.06.2008 ja 10.06.2008 klo 12.30 – 15.00, yhteensä 5 tuntia. Tarkoitettu Partalanmäen pilotoimisyksikön henkilökunnalle.  Koulutuksen tavoitteena on  vahvistaa vanhuspalveluyksikön henkilöstön valmiuksia tunnistaa työyhteisönsä vuorovaikutus- sekä ihmissuhteiden taustalla olevia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida niiden merkitystä ammatillisen perustehtävän, vanhuksen hyvän, arvostavan  hoidon ja kohtelun toteutumisen näkökulmasta. Vahvistaa yksittäisen työyhteisön jäsenen valmiuksia tunnistaa ja arvioida omaa osuuttaan työyhteisönsä vuorovaikutussuhteiden sekä työskentelyilmapiirin muodostumisessa. Vahvistaa hyvän, terveen itsetuntoisen, arvostavan  työskentelykulttuurin  kehittymistä  työyhteisössä.

Koulutuksen keskeinen sisältö: Vuorovaikutus- ja ihmissuhteet vanhuspalvelujen työyhteisön perustehtävän, ammatillisen työn perustana. Vuorovaikutus  ja viestintä työyhteisössä;  kommunikaatio- ja roolirakenteet ja tunne-, valta- ja normirakenteet ryhmässä ja työyhteisössä. ” Minä” – työyhteisön jäsenenä, itsetuntemuksen lisäämisen välineitä ja teorioita. Kirje työkaverille pohjaksi yhteiselle kehittämistyölle yhteisössä, työyhteisön yhteisten ”pelisääntöjen ”  laatiminen kirjeiden sisällön pohjalta.

Päihde- asiakkaan havaitseminen ja hoitoon ohjaus

Päihdeasiakkaan ongelmien havaitseminen, sen puheeksi ottaminen ja neuvonta on koettu mm. kotipalvelussa vaikeaksi. Tiedon ja taidon puuttuessa näiden asioiden hoitaminen jopa ohitetaan.

Onko meillä oikeus (velvollisuus) puuttua alkoholin terveydelle haitalliseen käyttöön, varsinkin ikääntyneen ollessa kyseessä? Tietääkö ikääntynyt (yli 65v.), missä kulkee kohtuukäytön rajat? Jos ei tiedä, tietääkö heitä hoitavat tahot? Monessa yhteydessä tuli esille, että tietämättömyyttä on paljon, mutta myös, että tietoa halutaan. Alkoholinkäytöstä pitää kysyä kaikilta asiakkaaksi tulevilta ja jokaisella, myös ikäntyneellä, on oikeus saada tietoa alkoholin vaikutuksista suhteutettuna hänen omaan terveydentilaansa.

 

Keväällä 2008 pidin Karpaloprojektin pyynnöstä luentoja kolmelle eri ryhmälle, kullekin yhteensä neljä tuntia. Osallistujat olivat enimmäkseen kotipalvelusta,mutta myös terveyskeskuksesta eri työpisteistä. Heitä oli yhteensä noin 80.

 

Koulutus sisälsi perustietoa alkoholista, käytön tasoista ja niihin kuuluvista interventioista.

Kävimme läpi myönteistä ja kielteistä riippuvuutta, muutoksen vaihemallia jne. Mini-interventioon (lyhytneuvonta)paneuduimme tarkemmin,koska sen hallinta on oleellinen osa alkoholiriippuvuuden ennaltaehkäisyssä. Kunkin ryhmän kanssa teimme lopussa ryhmätöitä, joiden avulla saimme yhdessä pohtia ongelmalliseksi koettuja asioita.

Alussa  tekemieni kyselyjen perusteella koettiin, että tieto alkoholin käyttöön liittyvistä asioista on vaillinaista, esim. käytön tason tunnistaminen. Luentojen jälkeen tekemäni saman kyselyn perusteella tieto lisääntyi.

 

Alkoholin käytöstä kysyminen on kyettävä tekemään kaikille uusille asiakkaille. On osattava liittää neuvonta ja ohjaus osaksi asiakkaan tilannetta ja tavoitteet on luotava yhdessä asiakkaan kanssa. On kyettävä motivoimaan moralisoimatta. On hyväksyttävä repsahtaminen osana muutosprosessia. Vaativaa ja haasteellista, mutta ei mahdotonta.

 

Marja-Leena Hiltunen

 

 

 




27.1.2009 13:18